Minä olen ihme

”Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.”(Ps. 139:13-14)

Tämä psalminkohta on hyvä lukea silloin, kun alemmuudentunne vaivaa. Minä olen ihme. Sinä olet ihme. Me kaikki olemme ihmeitä, koska Jumala on meidät luonut. Hän on luonut meidät jo äitiemme kohduissa.

Muistanko kiittää tarpeeksi Jumalaa siitä, että olen ihme? Ihmisillä on taipumus olla epäkiitollisia. Jeesus paransi kymmenen spitaalista ja vain yksi palasi kiittämään. Haluan olla tämä yksi ja kiittää kaikesta Jumalaa.

En näe kaikkia syntejäni

”Mutta kuka huomaa kaikki erehdyksensä? Puhdista minut rikkomuksistani, niistäkin, joita en itse näe.”(Ps.19:13)

En näe kaikkia syntejä, joita teen. Pyydän kuitenkin myös niitä anteeksi. Voin uskoa myös ne anteeksiannetuiksi, kun olen kantanut ne ristin juurelle.

Ihminen on joskus sokea itseänsä kohtaan. Näemme helposti toisten virheet ja synnit. Jeesus ihmetteli sitä kuinka ihminen näkee roskan veljensä silmässä, muttei omassa silmässään hirttä. Jeesus sanoi: ”Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.”(Matt. 7:5)

Vaikka emme olisi tekopyhiä, emme näe kaikkia syntejämme. Saamme nekin kuitenkin anteeksi pyytämällä. Voimme myös pyytää Jeesukselta, että näkömme muuttuisi paremmaksi suhteessa omiin virheisiin ja synteihin.  

Rakkaus

”Siinä on – rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.” (1.Joh.4:10)

Rakastan Jumalaa, koska Hän on rakastanut ensin minua. Ihmisiä rakastamalla, me rakastamme samalla Jumalaa. Jos kohtelemme ihmisiä huonosti, teemme sen myös Jumalalle.

Raamatussa sanotaan: ”Tämä on hänen käskynsä: meidän tulee uskoa hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja rakastaa toinen toistamme, niin kuin hän on meitä rakastanut.” (1.Joh.3:23)

Jeesus tuntee minut

”Mutta Jeesus vastasi: ”Minä sanon sinulle, Pietari: ennen kuin kukko tänään laulaa, sinä olet kolmesti kieltänyt tuntevasi minut.” (Luuk.22:34)

Jeesus tuntee minut paremmin kuin minä itse. En koskaan näe itseäni yhtä hyvin kuin Jeesus. Voin kuvitella itsestäni liikoja kuten Pietari teki. Vaikka olemme epäonnistuneet ja luulleet itsestämme liikoja, Jeesus rakastaa meitä.

Pietari sanoi menevänsä Jeesuksen takia vaikkapa vankilaan tai kuolemaan. Jeesus tunsi kuitenkin Pietarin. Jeesus sanoi Pietarin vielä kolmesti kieltävän hänet. Jeesus ei kuitenkaan hylännyt Pietaria. Pietari oppi tapauksen johdosta nöyryyttä. Hän ei ollutkaan sellainen uskonsankari kuin hän oli luullut. Pietarista tuli kuitenkin rohkea julistaja. Lopulta hän kuoli myös marttyyrikuoleman. 

Jumala voi käyttää sinua ja minua senkin jälkeen, kun olemme epäonnistuneet. Jumala tuntee meidät. Hän tietää meidän heikkoutemme. Hän tietää myös meille sopivan tehtävän. 

Jumala on kaikkivaltias

”Varpusia saa kolikolla kaksi, mutta yksikään niistä ei putoa maahan, ellei teidän Isänne sitä salli. Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu. Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset.” (Matt.10:29-31)

Jumala on kaikkivaltias. Tämä on turvallista tietää. Mitään ei tapahdu ilman, etteikö Jumala sitä tietäisi. Jumala on jo voittanut saatanan ristillä.

 Raamatussa on yli kolmesataa kertaa kehoitus ”Älä pelkää”. Minusta on normaalia joskus pelätä. Silloin tarvitsen rohkaisua ”älä pelkää”.  

Paavalin piikki ruumiissa

”Jotta nämä valtavat ilmestykset eivät tekisi minua ylpeäksi, olen saanut pistävän piikin ruumiiseni, Saatanan enkelin kurittamaan itseäni, etten ylpistyisi. Olen kolme kertaa pyytänyt Herralta, että pääsisin siitä. Mutta hän on vastannut minulle: ”Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.” Sen tähden ylpeilen mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima.” (2.Kor.12:7-9)

Paavalilla oli jokin piikki ruumiissaan. Jotkut ovat arvelleet, että se olisi ollut jokin sairaus. Olipa kyseessä sairaus tai jokin muu asia, Jumala ei poistanut sitä pyynnöistä huolimatta. Piikin tarkoitus oli pitää Paavali nöyränä.

Minäkään en aina saa sitä, mitä rukouksessa pyydän. En aina osaa pyytää oikeita asiota. Jumala tietää asiat paremmin. Voin vain tyytä Jumalan tahtoon kuten Paavalikin tyytyi. Lisäksi saattaa kestää aikaa ennen kuin rukouksiini vastataan. Raamattu kehottaa rukoilemaan sitkeästi.  

Kultainen sääntö

”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.”(Matt.7:12)

Yllä olevaa ohjetta sanotaan kultaiseksi säännöksi. En voi juurikaan vaikuttaa siihen, miten minua kohdellaan. Voin kuitenkin vaikuttaa siihen, miten kohtelen toisia. Voin myös miettiä, mitä Jeesus tekisi jossain tilanteessa. Raamatussa kehotetaan tekemään hyvää kaikille, mutta etenkin uskoville veljille ja sisarille.

Me emme kuitenkaan ansaitse taivaspaikkaa hyvillä töillä. Raamatussa sanotaan:” Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämmessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen.” (Room.10:9-10)

Olenko Maria vai Joona?

”Silloin Maria sanoi:”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Niin enkeli lähti hänen luotaan.”(Luuk.1:38)

Maria otti nöyrästi tehtävän vastaan. Enkeli oli tullut ilmoittamaan, että Mariasta tulisi Jumalan Pojan äiti. Jumala oli valinnut köyhän Marian tähän osaan. Maria ei epäillyt enkelin sanomaa eikä yrittänyt kieltäytyä tehtävästä.

Osaanko minä ottaa tehtävän vastaan yhtä nöyrästi? Vai olenko Joona, joka lähti Jumalaa pakoon? Joona ei halunnut Jumalan antamaa tehtävää. Tehtävänä olisi ollut julistaa Niiniveen asukkaille sitä, että Jumala aikoo rankaista pahuuden tähden heitä. Joona lähti laivalla pakoon. Jumala lähetti ankaran myrskyn. Joona heitettiin laivasta mereen, koska myrsky oli hänen syytään. Jumala laittoi kuitenkin suuren kalan nielaisemaan Joonan. Joona oli kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä. Joona päätti ottaa Jumalan antaman tehtävän vastaan ja kala oksensi Joonan kuivalle maalle.

Me kaikki emme saa yhtä suuria tehtäviä Jumalalta kuin Maria ja Joona. Kuitenkin pienetkin tehtävät ovat tärkeitä. Vastaanko Jumalalle kuten Maria vai lähdenkö pakoon kuten Joona?

Sota

Mitä ajatella sodasta? Saako uskova osallistua sotaan? Minulle oli vaikea hyväksyä se, että uskova saa sotia. Olen kuitenkin päätynyt luterilaiseen kantaan. Puolustussota on hyväksyttävää, muttei koskaan hyökkäyssota. Viides käsky ”älä tapa” ei koske siis sotatilannetta. Kuitenkin ymmärrän myös niitä, jotka hakeutuvat vakaumuksen takia siviilipalvelukseen. Ketään ei saa pakottaa, jos kysymyksessä on omantunnon asia.

Sota ei ole koskaan toivottavaa. Meidän tulisi kiittää Jumalaa, että saamme tällä hetkellä elää rauhassa ja itsenäisinä. Virren 577 jakeessa yksi sanotaan : ”Sun kätes, Herra, voimakkaan suo olla turva Suomenmaan niin sodassa kuin rauhassa ja murheen, onnen aikana.”

Nuoruuden kiihko

”Karta nuoruuden kiihkoa ja pyri tasapuolisuuteen, uskoon, rakkauteen ja rauhaan niiden kanssa, jotka vilpittömin sydämin pyytävät avukseen Herraa. Pysy erossa typeristä ja asiattomista väittelyistä; sinähän tiedät, että niistä syntyy riitoja.” (2. Tim. 2:22-23)

Erkki Leminen on kirjoittanut: ”Niinkin hyvin saattaa kristitylle käydä, että tuomiomieli alkaa väistyä. Mutta siihen tarvitaankin jo kovia kolauksia, useita putomisia ja paljon anteeksisaamisen kokemisia.” Kuinka totta onkaan Lemisen sanat!

Olin nuorena kova väittelemään. Suuri osa oli ehkä turhia väittelyitä. Tänään olen mielestäni oppinut jo jotain. Paavali kehottaa Timoteusta karttamaan nuoruuden kiihkoa. Minäkin yritän välttää sitä. Minun mielestäni Paavali tarkoittaa välttämään uskovien keskimäisiä kinasteluja. Perustan tämän siihen, että hän kehottaa pyrkimään tasapuolisuuteen, rakkauteen ja rauhaan niiden kanssa, jotka vilpittömin sydämin pyytävät avukseen Herraa.

Olen käynyt kovat koulut. Viimein on tuomiomieli alkanut väistyä, mutta siihen on vaadittu paljon putomisia. Yritän katsoa asioita toisenkin silmin. Minulle ei ole enää niin tärkeätä voittaa väittelyitä. Nuoruuteen kuuluu ehkä tietynlainen kiihkous. En tiedä onko niin kaikilla vai vain osalla. Osasta väittelyistä kannattaa pysyä erossa. Jeesus ei käskenyt tappelemaan toisten kristittyjen kanssa. Jeesus sanoi: ”Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toisianne. Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne.” (Joh. 13:34-35)

Lähde:

Leminen, Erkki. Kootut: Runoja ja mietteitä. Karas-Sana. 1986.

Millainen olin lapsena?

”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Totisesti, joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse.” (Mark.10:14-15)

Millainen olin lapsena? Ensinnäkin muistan, etten ollut pitkävihainen. Suutuin kyllä, mutta parin tunnin päästä olin leppynyt. Toiseksi minulla oli herkkä omatunto. Muistan kuinka olin ottanut 10 kortin sijasta 11. Menin viemään 10 senttiä kauppaan, kun huomasin asian. Kolmas muistoni liittyy sisukkuuteen. Olin pulkassa reen perässä. Putosin yhä uudelleen pulkasta, mutta menin takaisin. Pääsin perille pulkkakyydillä.

Kasvaessa en antanut niin helposti anteeksi kuin lapsena. En näyttänyt aina suuttumusta, vaan haudoin sitä sisälläni. Omatunnonkin herkkyys sai väistyä. Lannistuin myös helpommin kuin lapsena. Haluan olla taas herkkä leppymään, rehellinen ja sisukas. Nämä kaikki kolmea ovat hyviä asioita, joita Jumalakin arvostaa. Millaisia hyviä piirteitä sinulla oli lapsena ja joista olet ehkä luopunut?

Omaisuus on katoavaista

”Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta. Ei kukaan voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan, vaikka sitä olisi kuinka paljon tahansa.” (Luuk. 12:15)

Jeesus esitti vertauksen rikkaasta miehestä, joka sai maastaan hyvän sadon. Mies ajatteli itsekseen, että mitä tekisi sadolleen. Sato ei mahtunut aittaan. Mies rakansi suuremman aitan. Mies sanoi itselleen: ”Kelpaa sinun elää! Sinulla on kaikkea hyvää varastossa moneksi vuodeksi. Lepää nyt, syö, juo ja nauti elämästä.” Mutta Jumala sanoi hänelle:”Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut – kenelle se joutuu?”(Luuk.12:19-20)

Kukaan ei saa omaisuuttaan mukaan, kun on lähdön aika. Lisäksi omaisuuden voi menettää yllättäin jo ennen kuolemaansa. Yritykset menevät konkurssiin. Sota voi viedä kaiken omaisuuden. 

 Raamattu ei kiellä omistamasta.Esimerkiksi Job oli varakas mies, mutta hän palveli ja kunnioitti Jumalaa. Jobkin menetti omaisuutensa, mutta sai lopulta sen takaisin. Job ei rakentanut elämäänsä omaisuuden varaan niin kuin vertauksen hullu mies. Kristitynkin elämässä Jumala on ykkössijalla, eikä mammona.

Jumala on suuri

”Onko ketään Herran, meidän Jumalamme vertaista? Hän istuu valtaistuimellaan korkeuksissa mutta näkee alas maan syvyyksiin. Ei ole taivaassa, ei maassa ketään hänen vertaistaan!” (Ps. 113:5-6)

Olen miettinyt lähi aikoina Jumalan suuruutta. Olen miettinyt sitä kuinka Hän näkee kaikki ihmiset ja kuulee kaikkia ihmisiä. Kuinka suuri onkaan Jumala, kun Hän kuulee kaikkien rukoukset. Hän näkee myös kaikkien ajatukset. Vaikka meitä on 6 miljardia, Hän on kiinnostunut meistä jokaisesta.

Jumalan suuruudesta kertoo sekin, että jokainen ihminen on erilainen. Yhtään samanlaista ei ole kuin minä olen tai sinä olet. Jumala rakastaa meistä jokaista. Meidän jokaisen tähden Jeesus kuoli ja ylösnousi. Raamatussa sanotaan: ” Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” (Joh. 3:16)

Haluan taivaaseen

”Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävämpiä kaikista ihmisistä. Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta jotka ovat kuolleet.” (1. Kor.15:19-20)

Minä tahdon taivaaseen. Minulle riittää sekin, että olisin siellä pienin ja vähäpätöisin. Minusta on sietämätön ajatus, etten pääsisi taivaaseen. Minulla on ollut tässä elämässä hyvät ja huonot hetkeni. Huonot hetket ovat olleet sitä luokkaa, etten toivoisi kenenkään kokevan samaa. Olen todella kiitollinen Jumalalle, että Hän on parantanut minua. Yksi hyvä puoli sairastamisessa ja siitä selviytymisessä on se, että osaa arvostaa pieniäkin asioita. Olen joka päivä kiitollinen, ettei pääni ole kuin muurahaispesä.

En ole epäillyt Jumalan olemassaoloa huonoinakaan aikoina. Kuitenkin lannistuin ja jätin uskonelämän hoitamatta kokonaan. En enää rukoillut, en lukenut Raamattua ja jätin seurakunnan tilaisuudet. Nyt minua harmittaa, että näin pääsi käymään. En kuitenkaan epäillyt sitä, etteikö Jumala olisi totta. Sielunvihollinen sai minut kuitenkin uskomaan, ettei Jumala enää välittänyt minusta. Olin epäonnistunut. Koin olevani epäonnistunut uskonelämässäkin. Koin, ettei Jumalalla ollut enää mitään tehtävää minulle,

En ole ainoa, joka on kokenut jollain lailla epäonnistuneensa hengellisesti. Moni jättää jostain syystä uskovaisen elämän ja palaa ns. maailmaan. Näin ei olisi pakko käydä. Uuden uskovan olisi hyvä tietää, ettei uskovakaan säästy elämässä vaikeuksilta.

Minun elämäni tavoite ja haave on päästä Jeesuksen luo taivaaseen. Hän on luvannut kuivata kaikki kyyneleet. Silloin tämäkin elämä on ollut vaivan arvoista.

Uskoa koetellaan

”Simon, Simon! Saatana on saanut luvan seuloa teitä niin kuin viljaa. Mutta minä olen rukoillut puolestasi, ettei uskosi sammuisi. Ja kun olet palannut takaisin, vahvista veljiäsi.” (Luuk.22:31-32)

Jeesuksen sanoista Pietarille käy selville kolme asiaa. Ensinnäkin saatana tarvitsee luvan Jumalalta, että hän saa seuloa Jeesuksen seuraajia. Luther sanoikin saatanaa Jumalan kahlekoiraksi. Jumala on siis saatanaa voimakkaampi. Jumala kielsi esimerkiksi koskemasta Jobin henkeen, eikä saatana voinut silloin koskea siihen.

Toiseksi käy selville, että Jeesus on seuraajiensa esirukoilija taivaassa. Vaikka minulla ei olisi muita esirukoilijota, Jeesus rukoilee puolestani tälläkin hetkellä. Tämä ajatus on lohduttanut minua suuresti.

Kolmanneksi tekstistä käy selville, että uskovan koetus loppuu aikanaan. Pietari sai tehtäväkseen vahvistaa veljiään. Me jokainen voimme vahvistaa uskonveljiä ja-sisaria, jotta kaikki pääsisvät perille taivaan kotiin. Kaikista vaikeimmassa asemassa ovat veljet ja sisaret, jotka eivät pysy lauman mukana.  

Erilaiset seurakunnat

”Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään.” (Joh. 15:5)

Kun tulin uskoon, mietin yksin erästä asiaa. Miksi kristillisiä seurakuntia ja kirkkokuntia on niin paljon ja erilaisia? Päädyin ajattelemaan, että kaikista seurakunnista löytyy uskovia. Kuitenkaan pelkkä kuuluminen johonkin seurakuntaan ei pelasta ketään. Tärkeintä on ihmisen yhteys Jeesukseen.

Raamatusta löytyy vertaus viiniköynnöksen oksista. Tässä vertauksessa puhutaan oksasta, joka on uskova . Hän on yhteydessä puuhun eli Jeesukseen. Mielestäni voidaan ajatella myös, että oksa on tietty kristillinen suuntaus. Jokainen oksa on erilainen, mutta kaikkien elinvoima tulee yhteydestä Jeesukseen. Jokaisessa oksassa on pienempiä oksia. Nämä oksat ovat Jumalan lapsia. Jokainen oksa on erilainen kuin toinen oksa.

Mielestäni ei ole toisen uskovan tehtävä tuomita toista. Raamatussa sanotaan: ”Mikä oikeus sinulla on tuomita toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu – vaikka kyllä hän seisoo, sillä Herra kykenee pitämään hänet pystyssä.” (Room.14:4) Esimerkiksi kastekysymys on mielestäni sellainen, mikä ei selviä väittelyllä. Taivaassa saamme tietää kumpi puoli oli oikeassa: aikuiskasteen vai lapsikasteen puoltajat. Kastekysymys ei ole minun mielestäni pelastuskysymys. Jos ihminen on ns. uudestisyntynyt, hän pääsee taivaaseen.

Lisäys 10.8.2016: Olen päätynyt siihen, että uskovien kaste on raamatullisempi käytäntö kuin lapsikaste. Uskon kuitenkin, että uudestisyntyneitä uskovia löytyy myös lapsikasteen kannattajista. Itse en voi enää kannattaa lapsikastetta. Kävin 27.3.2016 uskovien kasteella.

Kilpailu ja kilvoittelu

”Kukin tutkikoon vain omia tekojaan. Silloin hän voi ylpeillä vain siitä, mitä hän itse on, vertaamatta itseään toiseen.” (Gal. 6:4)

Yhteiskuntamme on kilpailuhenkinen. Minusta tuntuu, että kilpailu on koventunut joka alalla. Kilpailu- ja pudotusohjelmia tulee televisiosta tulvimalla. Minä itse pidin yhteen aikaan erityisesti ”Muodin huipulle”-sarjasta. En itse pukeudu muodikkaasti, mutta pidin sarjasta.

Kuitenkin ihminen tarvitsee paikan, missä ei tarvitse kilpailla. Ihanneseurakunta on sellainen, missä kenenkään ei tarvitse esittää parempaa mitä on eikä hänen tarvitse kilpailla. Kilpailulla ja kilvoittelulla on eroa. Kilpailussa vertaamme itseämme toisiin. Kilvoittelussa yritämme parhaamme, mutta arvomme ei ole kiinni voitosta. Kilvoittelussa vertaamme itseämme vain itseemme. Meidän menestys ei ole kiinni toisten häviöstä. Minun arvoni ei ole kiinni siinä, miten voitan toiset. Jokainen on arvokas Jumalan valtakunnassa. 

Jeesus ja uskontunnustus

Jeesus vastasi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet minut.” (Joh. 14:6-7)

Apostolista uskontunnustusta lausuessamme uskomme:

” ja Jeesukseen Kristukseen,

Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,

joka sikisi Pyhästä Hengestä,

syntyi neitsyt Mariasta,

kärsi Pontius Pilatuksen aikana,

risriinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,

astui alas tuonelaan,

nousi kolmantena päivänä kuolleista,

astui ylös taivaisiin,

istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella

ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.”

Jeesus ei siis ole pelkkä opettaja tai profeetta. Jeesus ristiinnaulittiin oikeasti. Hän kuoli oikeasti. Lisäksi hän nousi kuolleista oikeasti. Lisäksi uskomme, että hän palaa takaisin oikeasti. Keristinusko vesittyy, ellei tästä uskontunnustuksesta pidetä kiinni. Kaikki uskonnot eivät vie samaan paikkaan. Jeesus sanoo selvästi, että Hän on tie, totuus ja elämä. Hänen kauttaan opimme tuntemaan myös Isän. Jeesuksen ristinkuolema aukaisi yhteyden ihmisen ja Jumalan välille.

Ymmärrän kyllä pyrkimyksiä yhdistää kaikkien uskontojen parhaat puolet. Me emme saa kuitenkaan lähteä luterilaisena kirkkona tälle tielle. Jos luovumme uskosta Jeesukseen, meille ei jää mitään. Usko Jeesukseen erottaa meidät muista uskonnoista.

Minulla ei ole enää haluja kehitellä kristinuskoa, johon lisätään muista uskonnoista oppeja. Myönnän olleeni joskus suuntautunut sellaiseen ajatukseen, mutta olen kääntänyt kelkkani. Minusta on hyvä, että on uskonnonvapaus. Se on muiden uskontojen kunnioittamista. Se ei ole oman uskonnon kunnioittamaísta, jos alkaa vesittää kristillistä uskoa kirkon sisältä päin. Uskosta Jeesukseen, niin kuin uskontunnustus opettaa, ei pidä luopua. Olemme vaarallisella tiellä, jos kirkoissamme alkaa saarnata muut kuin kristityt.

Jeesus on ystäväsi

”En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Minä sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen Isältäni kuullut.” (Joh. 15:15)

Onko sinulla alemmuudentuntoa? Olet uskossa, mutta tunnet olevasi huonompi kuin muut. Älä tunne, sillä maailmankaikkeuden Herra on sinun ystäväsi. Jeesus Kristus on valinnut sinut ystäväkseen. Hän on aina ystäväsi, vaikka sinulla ei olisi muita ystäviä.

Millainen on todellinen ystävä? Hän on luotettava ja hänen seurassaan on hyvä olla. Hänelle voi kertoa ilot ja surut. Hän rakastaa ja pitää sinusta, vaikka tuntee kaikki heikkoutesi. Hän antaa anteeksi sinulle.Tälläinen Jeesus haluaa olla juuri sinulle.

Virsi 600

Yksi lempivirsistäni on numero 600. Virren on kirjoittanut saksalainen pappi ja yliopisto-opettaja Dietrich Bonhoeffer. Hän oli mukana salaliitossa Hitleriä vastaan. Hän odotti mestausta silloin, kuin tämä virsi on kirjoitettu. Virrestä huokuu luottamus Jumalaan, vaikka hän tietää kuolevansa. Hän ei ole antanut pahuuden voittaa uskoa hyvyyden voimaan. Lainaan virren säkeistöjä neljä ja viisi:

”Kun pahan valta kasvaa ympärillä,
vahvista ääni toisen maailman,
niin että uuden virren sävelillä
kuulemme kansasi jo laulavan.

Hyvyyden voiman uskollinen suoja
piirittää meitä, kuinka käyneekin.
Illasta aamuun kansamme on Luoja.
Häneltä saamme huomispäivänkin.”

Raamattu on ykköskirja

Raamattu on taivaan kansalaisen ykköskirja. Raamatun avulla voidaan  arvioida muita hengellisiä kirjoituksia. Taivaan kansalainen voi lukea muitakin hengellisiä tekstejä, jos ne ovat yhtä Raamatun ilmoituksen kanssa.

Yksi hyvä kirja lukea on virsikirja. Useita virsiä voi lukea rukouksina. Monet virret kertovat ilosanomaa Jeesuksesta.  Lisäksi on olemassa paljon hartauskirjoja, opetuskirjoja ja rukouskirjoja. Taivaan kansalainen voi Suomessa katsoa Tv7:ää eli kristillistä tv-kanavaa. Hän voi kuunnella  kristillistä Radiodei-kanavaa. Kaikki kirjat ja ohjelmat arvioidaan suhteessa Raamattuun.

Jeesus, auta

”Hädässä huudan Herraa kaikesta sielusta. Ah, auta tällä kertaa, oi Jeesus, auttaja! Korvasi avaa vielä ja kuule huutoni ja anna murheen tieltä armosi, apusi.” (Virsi 268:1)

  Rukoilen päivän mittaa Jeesukselta apua. Rukoilen myös välillä Taivaan Isää. Lyhin rukoukseni on ”Jeesus, auta” tai ”Taivaan Isä, auta.” Pyydän apua ihan käytännön asioihin. Pyydän apua päivän töihin. Pyydän apua, että kotimatka menisi hyvin. Pyydän apua ihmissuhteisiin. Pyydän apua, jos ajatukset häiritsevät minua. Jumalalta voi siis pyytää apua mihin tahansa. Kiittäminenkin on rukousta.Minun itseni täytyisi lisätä kiittämistä rukouksiini.

    

 Illalla rukoilen esirukouksia muiden puolesta. Olen totutellut rukoilemaan ääneen nämä rukoukset. Kun rukoilen ääneen, muistan helpommin rukoilla kaikki aikomani rukoukset.  

Esirukous vallanpitäjien puolesta

”Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, jotta saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti.” (1.Tim.2:1-2)

    Rukous ei ole turhaa. Rukous ei ole vain rukoilijalle hyödyksi. Miksi Jumalan palvelija kehottaisi pitämään esirukouksia kaikkien puolesta, jos se olisi samantekevää ? Miksi hän kehottaisi kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, jos rukouksella ei olisi vaikutuksia elämään?

    Paavali kehottaa rukoilemaan sitä, että uskovat saisivat elää vapaasti. Tämä ei ole mahdollista kaikissa maissa. Monissa maissa vainotaan kristittyjä. Monet kristityt eivät saa kokoontua vapaasti. Lisäksi moni on kuollut uskonsa takia. Meillä Suomessa on onneksi uskonnonvapaus ja itsenäinen maa. Tästä asiasta kannattaa kiittää Jumalaa. Samalla kannattaa rukoilla, että tämä vapaus säilyy.   Vallanpitäjien puolesta kannattaa rukoilla, jotta he saisivat viisautta tehdä oikeita päätöksiä. Mielestäni tämä rukous sisältää sekä uskovat että ei-uskovat vallanpitäjät.

Miksi rukoilla?

”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon.” (Filipp. 4:6)

     Miksi täytyy rukoilla? Eikö Jumala jo tiedä sen, mitä me tarvitsemme? Olen kuullut tai lukenut erään selityksen. Maallinen isäkin haluaa, että lapsi juttelee hänelle ja pyytää asioita. Jos lapsi ei juttelisi isälle mitään, tilanne olisi huolestuttava. Samalla tavalla Taivaan Isä haluaa kuulla lapsensa puhetta, pyyntöjä ja kiitosta. Tämä on yksi syy rukoilla.

     Jumala on luvannut rukoilijalle Jumalan rauhan, joka ylittää kaiken ymmärryksen. Tämä rauha varjelee rukoilijan sydämen ja ajatukset, jotta hän pysyy Kristuksessa Jeesuksessa. (Filpp.4:7). Toinen syy on siis se, että pysyt oksana Kristus- puussa. Sinulla säilyy yhteys Jeesukseen, kun rukoilet. Rukoukseen kuuluu myös kuunteleminen.

Rukous

Jumalalla on kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Voin kohdistaa rukouksen mille tahansa näistä kolmesta Jumalan persoonasta. Minulla itsellä on ollut tapana rukoilla Jeesusta. Olen kuitenkin alkanut rukoilemaan viime aikoina myös Taivaan Isää .En ole tottunut rukoilemaan Pyhää Henkeä.

Voin kuitenkin halutessani kohdistaa rukouksen Pyhälle Hengelle. Joitakin virsiä voidaan pitää rukouksina. Esimerkiksi virressä 484 rukoillaan Pyhää Henkeä. Ensimmäinen säkeistö kuuluu: ”Totuuden Henki, johda sinä meitä etsiessämme valkeuden teitä. Työtämme ohjaa, meitä älä heitä, tietomme siunaa.” Tämä virsi on vuodelta 1507. Moni sukupolvi on siis laulanut tätä virttä ja samalla rukoillut Pyhää Henkeä johtamaan elämäänsä.

Pyhä Henki opettaa

”Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut.” (Joh. 14:26)

Pyhä Hengen yksi tehtävä on opettaa. Olen itse kokenut tämän. Kun tulin uskoon, en hakeutunut heti seurakuntaan. Luin itsekseni Raamattua. Rukoilin Taivaan Isää avaamaan sanoman. Tälläinen rukous on Jumalalle mieluinen.

Sotkin asioita, koska en heti luopunut kaikista vanhoista uskomuksista. Uskoin edelleen jälleensyntymään. En myöskään lopettanut heti tarot-korteista ennustamista. Olin kuitenkin tullut uskoon ja saanut Pyhän Hengen. Tämän takia opin uusia asioita Raamattua lukemalla. Kun juttelin erään herätysliikkeen työntekijän kanssa, hän ihmetteli miten olen voinut sotkea asioita niin. Tajusin itsekin saman asian. Toisaalta työntekijä ihmetteli, kuka oli opettanut minulle Raamattua. Vastaus oli: ”Pyhä Henki.” Pyhä Henki opetti myös luopumaan tarot-korteista ja jälleensyntymisopista. Olisin päässyt helpommalla, jos olisin heti luopunut. Suosittelen, että muut eivät olisi yhtä itsepäisiä. Suosittelisin myös seurakuntaan hakeutumista. Jumalan lapsi tarvitsee hengellisen kodin.

Pyhä Henki on Puolustaja

”Kun teitä viedään luovutettaviksi viranomaisille, älkää etukäteen olko huolissanne siitä mitä puhuisitte. Puhukaa ne sanat, jotka teille tuona hetkenä annetaan. Silloin ette puhu te, vaan Pyhä Henki.”(Mark. 13:11)

Pyhän Hengen yksi tehtävä on puolustaa meitä. Olen kerran kokenut sen, miten Pyhä Henki antaa sanat. Minua ei viety viranomaisille, mutta minua syytettiin aiheettomasti. Riita päättyi siihen, että vastapuoli sanoi minun olevan keskitasoa viisaampi ihminen. Kuitenkaan minä en ollut viisas, vaan Pyhä Henki. Tilanne tuli yllättäin, enkä pystynyt suunnittelemaan mitä puhun.  

Me voimme luottaa siihen, että Pyhä Henki voi tarvittaessa antaa sanat. Tämä on todella ihmeellistä! Jumala on ihmeellinen ja Hän on viisas.

Lähetystyö

Lähetystyö oli osa kristinuskoa heti Jeesuksen kuoleman jälkeen. Tunnetuin lähetyssaarnaaja oli Paavali. Kristinuskon vieminen vieraisiin kulttuureihin ei tarkoita sitä, että sen pitäisi tuhota kyseisen maan kulttuuri. Minusta olisi väärin viedä väkisin suomalainen kulttuuri esimerkiksi johonkin Afrikan maahan. Afrikkalainen kulttuuri ja suomalainen kulttuuri ovat erilaisia, eikä se haittaa yhtään.

Kaikista ei tule lähetyssaarnaajia ulkomaille, eikä niin pidäkään olla. Ihminen voi olla Kristuksen lähettiläs omassa lähiympäristössä.