Paavali arkana ja pelokkaana

”Te näitte minut hyvin heikkona, hyvin arkana ja pelokkaana. Puheeni ja julistukseni ei pyrkinyt vakuuttamaan viisaudellaan vaan ilmensi Jumalan Hengen voimaa.”(1.Kor.2:3-4)

Paavalin kirjeessä korinttilaisille selviää, että hän oli ollut heidän luonaan heikkona, arkana ja pelokkaana. Tämä ei vastaa sitä kuvaa, mikä minulla on ollut Paavalista. Sitä ennen hän kertoo kirjeessään, ettei halunnut korinttilaisten luona tietää mistääm muusta kuin ristiinnaulitusta Kristuksesta.

En osaa sanoa onko kyseessä sama vierailu Korinttiin, mistä apostolien teot kertovat. Apostolien teoissa kuvataan kuinka Herra rohkaisi yöllä Paavalia näyssä: ”Älä pelkää, vaan puhu edelleen, älä vaikene. Minä olen sinun kanssasi. Kukaan ei käy sinun kimppuusi eikä tee sinulle pahaa. Tässä kaupungissa on paljon minun kansaani.” (Ap.t.18:9-10)

Paavalikin tarvitsi rohkaisua. Enkö minäkin tarvitse sitä? Minua lohduttaa tietää, että Paavalikin oli joskus heikko, arka ja pelokas. Hän sai Jumalalta voimaa julistaa evankeliumia ristiinnaulitusta Jeesuksesta Kristuksesta. Korinttilaiskirje kertoo myös siitä, kuinka tärkeä ristiinnaulittu Jeesus oli hänelle. Vaikka hän oli arka ja pelokas, hän teki silloinkin Jumalan työtä. Tämä kohta tekee Paavalista inhimillisen oloisen. Vaikka hän on ihminen, jota Jumala käytti voimallisesti, hänkin tarvitsi rohkaisu kuten moni muukin meistä.

Luota Jumalaan

Joosefista olisi voinut tulla katkera mies. Ensinnäkin veljet myivät hänet orjaksi Egyptiin. Joosef kuitenkin nousi korkeaan asemaan orjana.Raamattu sanoo, että Jumala siunasi Potifarin taloutta Joosefin tähden. Potifarin vaimo iski silmänsä Joosefiin. Joosef kuitenkin torjui naisen. Vaimo yritti iskeä Joosefin. Lopulta vaimo valehteli, että Joosef oli halunnut maata väkisin hänen kanssaan. Isäntä raivostui ja laittoi Joosefin vankilaan. Joosef kunnioitti isäntäänsä ja Jumalaa, eikä halunnut maata Potifarin vaimon kanssa. Hän teki oikein, mutta joutui vankilaan. Olisinko minä tässä vaiheessa ollut vihainen ja katkera?

Jumala on kaikkivaltias ja hän haluaa lapsilleen hyvää. Jumala sallii koetuksia lapsilleen. Voit olla huonossa jamassa kuten Joosef vankilassa. Peli ei ole kuitenkaan vielä pelattu. Raamatussa sanotaan, että Jumala piti Joosefista hyvää huolta vankilassakin. Joosef saavutti vankilan päällikön suosion.Päällikkö uskoi muut vangit Joosefin huostaan. Jumala antoi Joosefin onnistua kaikessa.

Lopulta Joosef pääsi vankilasta, koska Jumala antoi hänelle kyvyn tulkita unia. Joosef nousi niin valtavaan asemaan Egyptissä, että vain faarao oli häntä ylempänä. Joosef oli nähnyt elämässään monenlaista. Jumala oli kouluttanut häntä tehtävää varten.

Meidän olosuhteemme voivat olla huonot. Jumala voi olla kuitenkin kanssasi myös huonoissa olosuhteissa. Me voimme olla jossain elämäntilanteessa, joka muistuttaa pimeää vankilaa. Voimme kysellä loppuuko tämä koskaan. Kehoitan sinua laittamaan toivosi Jumalaan. Jumala voi muuttaa olosuhteet yht´äkkiä tai vähitellen. Kukaan, joka luottaa Jumalaan, ei luota turhaan.  

Pyhä Henki ja Raamattu

"Paljon muutakin Jeesus teki. Jos kaikki vietäisiin kohta kohdalta kirjaan, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa."(Joh.21:25)

Johannes kertoo kirjeensä lopuksi, että hän on kirjoittanut ylös vain osan Jeesuksen teoista. Jeesus teki ja puhui paljon enemmän kuin Raamattu kertoo. Kuitenkin Raaamattu antaa kaiken mitä tarvitsemme uskonelämässämme. Pyhä Henki on opastanut ihmisiä, jotta he ovat valinneet oikeat tekstit Raamattuun.

Raamattu on tarpeellinen. Pyhä Henki opettaa meitä ymmärtämään Jumalan sanaa. Useat ovat huomanneet, etteivät tajua Raamattua. Ellei ihminen ole uskossa, hän ei pysty ymmärtämään juurikaan Raamattua. Uskovassa ihmisessä asuu Pyhä Henki, joka auttaa ymmärtämään Jumalan sanaa. Tietenkään uskova ihminen ei ymmärrä kaikkea ja hänkin tarvitsee opastusta.

Minulla alkoi Raamatun sana elää, kun rukoilin sitä Taivaan Isältä. Halusin löytää totuuden ja löysin sen. Tajusin olevani syntinen ja tarvitsevani Jeesuksen sovitustyötä.

Jeesuksen paluu

"Mutta sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä edes Poika, sen tietää vain Isä."(Matt. 24:36"

Jeesus tulee kuninkaana takaisin maan päälle. Raamatussa sanotaan, että Jeesus tulee pilvien päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan.

Milloin tämä tapahtuu? Jotkut ovat tehneet laskelmia ajankohdasta, mutta yksikään laskelma ei ole pitänyt paikkansa. Tämä johtuu siitä, että vain Isä tietää ajankohdan. Laskelmia ei siis kannata tehdä.

Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Te kuulette taistelun ääniä ja sanomia sodista, mutta älkää antako sen pelästyttää itseänne. Niin täytyy käydä, mutta vielä ei ole loppu käsillä. Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja joka puolella on nälänhätää ja maanjäristyksiä. Mutta kaikki tämä on vasta synnytystuskien alkua."(Matt. 24:6-8)

Jeesuksen paluu voi tapahtua päivän, vuoden, 10 vuoden tai 100 vuoden päästä. Tärkeintä on pysyä hereillä, ja odottaa Herraa. Raamatussa sanotaan, että Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota emme aavista.

Tuomas epäilee

”Sitten hän sanoi Tuomaalle: ”Ojenna sormesi: tässä ovat käteni. Ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni. Älä ole epäuskoinen, vaan usko!”(Joh.20:27)

Kun Jeesus oli noussut kuolleista, hän ilmestyi opetuslapsille. He olivat koolla lukittujen ovien takana. Yht´äkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään. Yksi opetuslapsi puuttui joukosta. Hän oli Tuomas. Kun toiset opetuslapset kertoivat nähneensä Jeesuksen, Tuomas ei uskonut. Hän sanoi: ”En usko. Jos en itse näe naulan jälkiä hänen käsissään ja pistä sormeani niihin ja jos en pistä kättäni hänen kylkeensä, en usko.”(Joh.20:25)

Jeesus ilmestyi viikon päästä uudelleen opetuslapsille. Tuomas oli tällä kertaa mukana. Jeesus näytti käsiään ja Tuomas sai pistää sormensa hänen kylkeensä. Mitä tämä kertoo Jeesuksesta? Ensinnäkin Jeesus toteutti Tuomaksen pyynnön. Hän ei suuttunut Tuomaalle siitä, että Tuomas oli epäillyt. Toiseksi tapaus kertoo sen, että Jeesus oli lihaa ja verta. Hän ei ollut pelkkä näky tai aave. Tuomas sai laittaa kätensä hänen kylkeensä.

Taivaallinen viisaus

"Mutta ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta ja pyhää, ja niin se myös rakentaa rauhaa, se on lempeää ja sopuisaa, täynnä armahtavaisuutta ja hyviä hedelmiä, se on tasapuolista ja teeskentelemätöntä."(Jaak.3:17)

Viisautta on kahdenlaista. Toinen on maallista viisautta ja toinen taivaallista.   Taivaallinen viisaus ei ole aggressiivista. Sen tarkoituksena ei ole korottaa ihmistä toisten ihmisten yläpuolelle. Viisauden tarkoitus on rakentaa rauhaa ihmisten välille. Taivaallinen viisaus on armahtavaisuutta täynnä. Viisaus tuottaa hyviä hedelmiä. Galatalaiskirjeessä mainitaan Hengen hedelminä: rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.

Jaakobin kirjeessä sanotaa, ettei taivaallisen viisasta sydäntä hallitse kateus ja riidanhalu. Samassa kirjeessä kehotetaan pyytämään Jumalalta viisautta, jos joltakulta sitä puuttuu.

Ennemmin totella Jumalaa kuin ihmisiä

”Ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.”(Ap.t.5:29)

Tämä raamatunkohta kertoo siitä, etteivät Pietari ja hänen kumppaninsa lopettaneet evankeliumin julistamista ihmisten käskystä. Heidät oli vangittu, koska he olivat julistaneet ilosanomaa Jeesuksesta ja tehneet voimatekoja.

Raamattu opettaa kunnioittamaan esivaltaa. Kuitenkin ristiriitatilanteessa tulee totella ennemmin Jumalaa kuin ihmisiä. Apostolit eivät lopettaneet julistustoimintaansa, koska tottelivat mieluummin Jumalaa kuin ihmisten käskyjä.

 Mitä muuta tämä yllä oleva neuvo voisi tarkoittaa? Yhteiskunta voi joutua tilanteeseen, jossa esivaltaa ei voi kunnioittaa. Esivalta palvelee siinä tilanteessa pahuutta. Tälläinen tilanne oli esimerkiksi natsi-Saksassa. Minusta on Jumalan tahdon mukaista liittyä vastarintaliikkeeseen, jos yhteiskunta ajautuu tälläiseen tilanteeseen.

Armon valtaistuin

”Meidän ylipappimmehan jos kukaan kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavalla kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin. Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kuin sitä tarvitsemme.”(Hepr.4:15-16)

Voin lähestyä Jeesusta millaisessa tilanteessa tahansa. Hän tietää jo tilanteeni. Minun ei tarvitse esittää Hänelle mitään. Olen kirjoittanut paljon katkeruudesta ja anteeksiantamisesta. Kirjoitan taas. Voimme lähestyä ylipappiamme myös katkerana ja kaunaisena. Mistä muualta saisimme avun? Voin tulla armoistuimen eteen epäonnistuneena ja lyötynä. Armon valtaistuimen edessä saan armoa ja laupeutta.

Jeesus antaa voimia sinulle, kun sitä tarvitset. Hän on hyvä paimen, joka ei lyö lampaitaan. Hän hoitaa ja sitoo lampaiden haavat. Jokainen lammas on hänelle tärkeä.  

Tyytyväisyys

”Pitäkää huoli siitä, ettei yksikään hukkaa Jumalan armoa eikä mikään katkeruuden verso pääse kasvamaan ja tuottamaan turmiota, sillä yksikin sellainen saastuttaa monet.”(Hepr.12:15)

Olen käynyt kovan taistelun katkeruutta vastaan. Mistä olisin katkera? Ensinnäkin psyykkinen sairauteni on ollut kova pala hyväksyä. Monet asiat, mitkä minulle on tapahtuneet. Rukoilin nuorena uskovaisena hyvää työpaikkaa ja hyvää aviopuolisoa. Minulla ei ole kumpaakaan.

Olen nyt alkanut hyväksyä tilanteeni. Olen jopa hyväksynyt sen, etten ehkä koskaan saa kumppania. En ehkä koskaan saa työtä. Olen kuitenkin iloinen siitä, että psyykkinen kuntoni on alkanut parantua. Osaan arvostaa paranemista, sillä tiedän millaista on olla sairas.Suuri ilonaihe on se, että uskonelämäni on uudistunut. 

Ymmärrän kyllä katkeria. Joskus maailma kohtelee niin, että on helppo katkeroitua. Kuitenkin tyytyväinen mieli antaa kantajalleen siunauksen. Urho Muroma on kirjoittanut hyvin: "Olkoot syyt mitkä tahansa, kuitenkin totta on, että ellemme pääse täysin tyytyväiseen mielentilaan kaikissa elämämme olosuhteissa, emme saa kokea sitä täyttä siunausta, jonka Herra sittenkin on varannut jokaiselle meistä."

Lähde: Muroma, Urho ja Honkanen Eino J. Täyttä elämää: Sana vuoden jokaiselle päivälle .Uusi Tie. 2004.

Säilytä hyvä omatunto

”Niitä muistaen taistele jalo taistelu ja säilytä usko ja hyvä omatunto. Jotkut ovat sen hylänneet ja ovat haaksirikkoutuneet uskossaan.”(1.Tim. 18-19)

Uskonelämässä on tärkeätä säilyttää hyvä omatunto. Tämä siitä syystä, että se vaikuttaa uskoon. Paavali kirjoittaa Timoteukselle, että jotkut ovat haaksirikkoutuneet uskossaan. Tämä sen takia, että he ovat hylänneet hyvän omatunnon.

Kokemus osoittaa, että uskovainenkin tekee syntiä. Hänelle kuuluisi tulla siitä huono omatunto, ellei hän paaduta omaatuntoaan. Luterilaisessa jumalanpalveluksessa on aina synnintunnustus ja synninpäästö. Se ei ole pelkkä muodollisuus, vaan siinä annetaan syntimme anteeksi.

Kun huomaan tehneeni syntiä, menen ristin luokse pyytämään anteeksi. Jeeseksen veri puhdistaa omatuntoni. Erkki Leminen on kirjoittanut runossaan:

”Ristin luona kiusatulla,

langenneella, vaivatulla,

paras paikka on.

Siksi älä koskaan lähde,

älä minkään synnin tähden

ristin luota pois.”

Lähde: Leminen, Erkki.Kootut:Runoja ja mietteitä. Karas-Sana. 1986.

Lain tehtävä

”Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävä on opettaa, mitä synti on.” (Room.3:20)

Ihminen ei tule Jumalalle kelpaavaksi noudattamalla lakia. Tämä siitä syystä, ettei kukaan pysty noudattamaan Jumalan lakia täydellisesti. Laki osoittaa sen, että olemme syntisiä. Me tarvitsemme Jumalan anteeksiantamusta ja armoa.

Kaikki ihmiset eivät koe itseään syntisiksi. Jeesus sanoikin: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä, jotta he kääntyisivät.”(Luuk.5:31-32)

Ihmisen täytyy kokea, että hän on syntinen. Kymmenen käskyä osoittaa, että hän tarvitsee Jeesusta

Sielunhoito

”Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain.” (Gal.6:2)

Tänään kävin sielunhoidollisen keskustelun. Vaikka menneet on menneitä, minun oli hyvä purkaa sydäntä. Ihmisen on joskus hyvä puhua asioista, jotka painavat mieltä. Sielunhoitajan ei tarvitse olla pappi, vaan se voi olla luotettava maallikko.

Me olemme luotuja toisiamme varten. Tarvitsemme tukea toisiltamme. Puhuminen on joskus hyväksi, eikä se ole vielä katkeruutta. Sielunhoidollinen keskustelu voi auttaa ymmärtämään asioita uudesta näkökulmasta.  

Kiitollinen mieli

”Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta.”(Tess.5:18)

Kiitollinen mieli pitää katkeruuden loitolla. Voin keskittyä joko siihen mitä minulla on tai siihen mitä minulla ei ole. Kiitollinen mieli tekee hyvää psyykkiselle terveydelle.

Olen kiitollinen Jumalalle monesta asiasta. Hän on johdattanut minut kahteen vapaaehtoistyöhön, joista pidän. Olen löytänyt myös kaksi kivaa raamattupiiriä. Tykkään käydä myös seurakunnan sukkapiirissä. Psyykkinen terveyteni on parantunut paljon. Olen rukoillut, että itsetuntoni paranisi. Minusta tuntuu, että Jumala on parantanut sitä. Olen tietenkin kiitollinen ystävistä ja lähisukulaisista. 

Osaan arvostaa monia pikkuasioita, joita en ennen  sairastumistani osannut arvostaa. Kaikista eniten olen kiitollinen siitä, että uskoni on kokenut uudistumisen. Olen kiitollinen myös siitä, että saan elää Suomessa. Jokaisen suomalaisen kannattaisi olla kiitollinen siitä, että maassamme on rauha. Uskovana ihmisenä olen kiitollinen myös siitä, että meillä on uskonnonvapaus.

Usko on lahja

"Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja." (Ef.2:8"

Minulle on tärkeätä muistaa, että usko on lahja. En ole sitä ansainnut itse teoillani. Juha Vähäsarja on kirjoittanut hyvin: "Ihmisen tärkein asia ei ole, mitä hän ajattelee Jumalasta, vaan mitä Jumala ajattelee hänestä. Eikä se, mitä ihminen tekee Jumalan puolesta, vaan mitä Jumala on tehnyt ihmisen puolesta. Ja hän on tehnyt puolestamme kaiken. Evankeliumin ydinsanoma on se, että todelliset syntiset saavat todelliset syntinsä  todellisesti anteeksi armosta ja lahjaksi."

Etkö ole vielä saanut uskon lahjaa? Voi pyytää sitä Jumalalta. Jumala on luvannut antaa Pyhän Henkensä kaikille, jotka sitä pyytävät. Pyhä Henki puolestaan auttaa sinua ymmärtämään mitä Golgatan ristillä tapahtui ja Hän opettaa sinua kaikessa muussakin.

One Way Missionin sivuilla on kuvattu hyvin mitä tarkoittaa uskoontulo: ”Uskoontuloksi tai pelastumiseksi kutsutaan tapahtumaa tai prosessia, jonka seurauksena ihminen saa sisäisen varmuuden siitä, että hänen syntinsä on anteeksiannettu ja hänestä on tullut Jumalan lapsi. Tätä tapahtumaa kutsutaan myös uudestisyntymiseksi (Joh. 3:7)."

Vaikka uskoontulo on lahja, voit rukoilla. Lainaan tähän One Way Missionin sivuilta:

Rakas Jeesus, kiitos että olet kuollut ristillä syntieni puolesta. Tunnustan, että olen syntinen ja olen rikkonut monella tavalla sinua ja ihmisiä vastaan. Anna kaikki syntini anteeksi ja ota minut omaksesi. Kiitos, että minulla on oikeus tulla luoksesi. Kiitos, kun annoit syntini anteeksi. Anna minulle voimaa elää Sinun lapsenasi ja täytä minut Pyhällä Hengelläsi. Amen

Lähteet:

Vähäsarja, Juha. Lupaus kantaa.Perussanoma Oy. 2010.

www.onewaymission.fi/index.php.etusivu/miten-tulla-uskoon

Mitä on Herran pelko?

"Herran pelko on viisauden alku. Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta."(Sananl. 9:10)

En ymmärtänyt nuorena mitä tarkoittaa "Herran pelko on viisauden alku." Olin isosena ja eräs työntekijä ehdotti, että antaisin tämän raamatunkohdan muistolauseeksi rippikoululaisille. Olin närkästynyt, koska en itse olisi antanut tälläistä lausetta kenellekään muistoksi.

Tänään olen sitä mieltä, että tämä lause kätkee viisauden. Kysymyksessä ei ole kuitenkaan orjallinen pelko Jumalaa kohtaan.Raamattu sanoo pelosta näin: "Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon.Pelossahan on jo rangaistusta: se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa. (1.Joh:17-18)  Herran pelko tarkoittaa, että kunnioittaa Jumalaa. Tämä kunnioitus perustuu siihen, että Jumala on pyhä.

Pääkäsky

"Jeesus vastasi: "Tärkein on tämä: Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme on ainoa Herra. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi."(Mark.12:29-30)

Jumalan on oltava elämässämme ensimmäisellä sijalla. Ensimmäinen käsky kuuluu: "Minä olen Herra sinun Jumalasi. Älä pidä muita jumalia". Tätä käskyä sanotaan pääkäskyksi.

Ihmisellä on aina jokin asia elämässään ykkössijalla. Ellei hän usko Jumalaan, Jumalan paikalla on jokin muu asia. Raha on yksi epäjumalistamme. Epäjumalina voi olla jokin hyväkin asia. Rahan lisaksi epäjumalina voi olla esimerkiksi aviopuoliso, työ, ystävät, harrastus jne. Jumalamme on se, mikä elämässämme on ykkössijalla ja mita pidämme tärkeimpänä maailmassa. Edellä luetellut asiat ovat hyviä asioita, jotka olemme saaneet Jumalalta. Meidän tulisi kiittää Jumalaa niistä. Ne eivät kuitenkaan saisi viedä Jumalan paikkaa elämässämme.

Katekismuksessa (1999) sanotaan: "Ainoa todellinen turva on Jumala, joka on luonut kaiken ja ilmoittanut olevansa kaiken Herra. Hänen lahjaansa on elämä ja kaikki hyvä, mitä meillä on. Jos turvaudumme omatekoisiin epäjumaliin, käännymme pois Jumalasta ja hänen rakkaudestaan. Koska Jumala on kaiken hyvän antaja, rakkautemme kuuluu hänelle. Hän tahtoo olla ainoa Jumalamme."

Luota Jumalaan

”Hädän hetkellä minä näin, ihmisiin ei ole luottamista.” (Ps.116:11)

Olen sitä mieltä, että ensisijassa kannattaa luottaa Jumalaan. Jos luotamme ensisijassa ihmisiin, joudumme varmasti pettymään. Joku voi sanoa, että luottaa ainoastaan itseensä. Sekin tie johtaa varmasti pettymykseen.

Jos luotan Jumalaan, en joudu pettymään. Hädän hetkellä huudan avuksi Jeesusta tai Taivaan Isää. Psalmissa 50 sanotaan: ”Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua.”(Ps.50:15)

Uskoisin, että melkein kaikki rukoilevat hädän hetkellä. Kuitenkin on hyvä muistaa Jumalaa rukouksin myös hyvinä paivinä.

Ristin salaisuus

"Kaikki ne, jotka Isä minulle antaa, tulevat minun luokseni, ja sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois." (Joh.6:37)

Voit olla varma, ettei Jeesus aja sinua luotaan pois. Voit lähestyä Jeesusta turvallisin mielin. Jeesus tahtoo, että kaikki ihmiset tulisivat hänen luokseen. Voit rukoilla, että Pyhä Henki kirkastaisi sinulle Jeesuksen ristin salaisuuden ja löytäisit elävän uskon.

Urho Muroma on kirjoittanut: "Usko on näin elävän Pyhän Hengen työ. Sinä et voi ottaa elävää uskoa, vaan Pyhän Hengen täytyy antaa se sinulle. Siksi puhuessamme onnellisen elämän salaisuudesta on meidän kiinnitettävä hyvin suuri huomio Pyhään Henkeen armon henkenä. Hän yksin voi kirkastaa meille Kristuksen ristin salaisuuden ja veren voiman niin, että niistä todella tulee vapauttavia tekijöitä elämäämme. Ilman tätä Pyhän Hengen erityistä armotekoa kaikki on vain kuolleiden kuvien katselemista."

Lähde: Muroma, Urho ja Honkanen Eino J.:Täyttä elämää: sana vuoden jokaiselle päivälle. Uusi tie.2004.

Yksin armosta

”Ja hän sanoi: ”Jeesus, muista minua, kun tulet valatakuntaasi.” Jeesus sanoi: ”Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.”(Luuk.23:42-43)

Toinen ristillä roikkuvista pahantekijöistä herjasi Jeesusta. Toinen ryöväri moitti häntä ja pyysi Jeesusta muistamaan häntä saapuessaan valtakuntaansa. Jeesus lupasi tälle ryövärille paikan paratiisissa.

Ryöväri pelastui yksin armosta. Mikään teko ei tuonut hänelle pelastusta. Mikään teko ei tuo meillekään pelastusta. Jeesus pelastaa meidät yksin armosta. Ryöväri kääntyi Jeesuksen puoleen vähän ennen kuolemaansa. Moni on pelastunut kuolinvuoteellaan, kun on kääntynyt Jeesuksen puoleen.

Emme voi kuitenkaan suunnitella etukäteen, että tulemme sitten kuolinvuoteella uskoon.. Ensinnäkin voit kuolla yllättäin ja sinulla ei olekaan aikaa kääntyä Jeesuksen puoleen. Toiseksi sinulla on väärä kuva uskovana olemisesta. Onnellinen on se, joka on jo nuorena saanut tulla uskoon. 

.

Koetukset

"Me riemuitsemme jopa ahdingosta, sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä, kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa."(Room.5:3-4)

Kun olet ottanut Jeesuksen elämääsi, voit olla varma pelastuksesta.Jeesuksen Kristuksen ansiosta meillä on rauha Jumalan kanssa.  Tämä on riemumme perusta. Kun voimme olla varmoja pelastuksesta, me kestämme helpommin myös koetukset.

Koetuksissa selviää, onko meillä juuret maassa. Kylväjä-vertauksessa kalliolle pudonneet siemenet lähtivät kasvuun, mutta oraat kuivettuivat. Ne eivät saaneet maasta kosteutta. Kalliolle pudonneet siement kuvaavat ihmisiä, jotka ottavat sanan iloisesti vastaan. Raamatussa sanotaan kuitenkin: "Heillä ei ole juurta, ja niin he koetuksissa luopuvat."(Luuk.8:13)

Missä meidän juuret pitäisi olla? Me saamme kosteudemme juurtumalla Jumalan Sanaan. Me osaamme odottaa koetuksia. Sen tähden emme luovu heti pelistä,

Jooga

Kävin vähän yli vuosi sitten kokeilemassa kristillistä joogaa.  Halusin nähdä millaista on kristillinen jooga. En huomannut siinä mitään kristillistä. Harrastin yläasteikäisenä joogaa. Tänään olen sitä mieltä, ettei jooga kuulu kristillisyyteen. Minusta kristillisten seurakuntien ei pitäisi antaa tilojaan tälle toiminnalle. Yläasteen opettajani oli oikeassa: kristitty ei harrasta joogaa

Rakastan luterilaista kirkkoa. En halua lähteä sieltä mihinkään. Tämä sen takia, että koen olevani perusluterilainen nainen. Luterilaisella kirkolla on ollut hyviä julistajia. Toivon, ettei minun tarvitsisi lähteä luterilaisesta kirkosta. Mitä sitten, jos kirkko muuttuu vieraiden uskontojen temmellyskentäksi? Rukoilen, että luterilainen kirkko selviytyy, eikä unohda perustehtäväänsä. Perustehtävä on keskittyä julistamaan ilosanomaa Jeesuksesta. 

Lisäys 10.8.2016: Olen käynyt uskovien kasteella 27.3.2016. Liityin myös pieneen seurakuntaan, joka kuuluu ns.vapaisiin suuntiin. En ole vielä eronnut luterilaisesta kirkosta. Aion luultavasti erota. En kuitenkaan lähde luterilaisuudesta vihoissani. Haluan yhä rukoilla kirkon puolesta. 

Ilo

”Sinä muutit itkuvirteni karkeloksi, riisuit yltäni suruvaatteen ja puit minut ilon pukuun. Siksi minä laulan sinulle kiitoslaulun, laulan koko sydämestäni enkä vaikene. Herra, minun Jumalani, sinua minä ylistän nyt ja aina. (Ps. 30:12-13)

Tunnen taas iloa. Tunne ei johdu olosuhteista tai täyttyneistä toiveista. Olen iloinen, että uskoni on uudistunut. Tunnen taas samaa rauhaa ja iloa kuin ennen sairauttani. Miksi olen iloinen? Sen tähden, että uskon Jeesukseen. Elämälläni on tarkoitus.

Jostain syystä en tunne enää niin voimakasta yksinäisyyttä kuin ennen. Ihmiset ympärilläni eivät ole lisääntyneet tai vähentyneet aikoihin. Koin sairauteni aikana voimakkaan yksinäisyyden ja epätoivon. Nyt minulla on taas toivoa. Jumala on riisunut yltäni suruvaatteen ja pukenut minut ilon pukuun. Haluan psalminkirjoittajan tavoin ylistää Jumalaa koko sydämestäni ja laulaa kiitollisena Hänelle.

Kurittaako Jumala?

"Teidän kärsimyksenne on kasvatusta. Jumala kohtelee teitä omina poikinaan. Onko sellaista poikaa, jota isä ei kurittaisi? Jos te siis olette jääneet vaille kuritusta, josta kaikki muut ovat osansa saaneet, te olette äpäriä, ette laillisia lapsia. (Hepr. 12:7-8)

Kaikki kärsimys ei ole Jumalan kasvatusta. Jumala kasvattaa kuitenkin kaikkia, jotka Hän on ottanut lapsikseen. Hän ei tee sitä pahuuttaan, vaan rakkauden tähden. Hän haluaa, että lapset kasvavat aikuisiksi. Raamattu sanoo, että Jumala haluaa meidän pääsevän osallisiksi hänen pyhyydestään. Lisäksi sanotaan että kurituksen hedelmänä on rauha ja vanhurskaus. Jumala ei mielestäni rankaise lapsiaan vaan kasvattaa rakastavin ottein.

Milloin kysymyksessä on kuritus? Ihminen itse saa pähkäillä mikä on Jumalan kuritusta ja mikä muuta kärsimystä. Minä en voi sanoa sitä toiselle.

Raamattu kehottaa kestävyyteen. Sana kehottaa meitä katsomaan Jeesukseen, Raamattu sanoo näin: "Ajatelkaa häntä, joka kesti syntisten ankaran vastustuksen, jotta ette menettäisi rohkeuttanne ja antaisi periksi."(Hepr.12:3) Riipu siis Jeesuksessa kiinni, kun kärsit elämässä. Kärsimys voi olla kuritusta tai muuten vain osaksi tullutta. Tärkeintä on se, ettet anna periksi. Tilanne helpottaa ajallaan. Katso Jeesusta, joka kärsi sinunkin puolesta. Hänen kärsimyksensä ristillä antoi meille mahdollisuuden tulla Jumalan lapsiksi.

Yksin usko Jeesukseen pelastaa

”Minä en tee tyhjäksi Jumalan armoa: jos näet vanhurskaus saadaan lakia noudattamalla, silloin Kristus on kuollut turhaan.” (Gal. 2:21)

Me pelastumme yksin Kristuksen tähden. Ihminen ei voi ansaita pelastustaan teoillaan. Tämä ei tarkoita, ettemme saisi tehdä hyvää. Nämä teot eivät ole kuitenkaan autuuden perusta. Jos pelastuisimme tekojemme ansiosta, meidän pitäisi noudattaa lakia täydellisesti. Ainoastaan Jeesus on pystynyt noudattamaan koko lain. Hän ei tehnyt yhtään syntiä.

Mitä ihminen voi tehdä pelastuakseen? Oikeastaan usko on lahja. Jumalan Pyhä Henki on jo vaikuttanut ihmisen sisällä ennen kuin hän uskoo evankeliumin. Raamatussa kerrotaan kuinka purppurakangaskauppias Lyydia tuli uskoon. Raamatussa sanotaan: ”Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vastaan sen mitä Paavali puhui.”(Apt.16:14) Jumala on siis aloitteentekijä ja vaikutti jo Lyydian sydämessä ennenkuin Paavali puhui.

Mitä Herra pyytää ihmiseltä? Urho Muroma on kirjoittanut: ”Herra ei siis pyydä sinulta mitään muuta kuin että tulet rehellisesti valoon ja tunnustat tilasi. Sinun on tuotava Herran kasvojen eteen kaikkein salaisimmatkin syntisi. Sinun on paljastettava sielun pimeimmätkin lokerot. Mutta heti , kun olet tämän tehnyt, Herra julistaa sinulle täydellisen synninpäästön Sanansa ja Henkensä kautta, käyttäen tavallisesti jotain ihmistä välikappaleenaan. Emme kuitenkaan saa rajoittaa Pyhän Hengen työtä siihen, että tässä aina täytyisi olla joku välimies sinun ja Kristuksen välillä. Tiedän tapauksia, jolloin kirjoitettu sana on ollut Herran kädessä välineenä ja päästänyt sidotun sielun Jumalan vapauteen.”

Lähde:

Murom, Urho ja Honkanen, Eino J.:Täyttä elämää:Sana vuoden jokaiselle päivälle. Uusi Tie. 2004.

Pilkka vai kiitos?

”Mitä teettekin, tehkäää se täydestä sydämestä, niin kuin tekisitte sen Herralle ettekä ihmisille.”(Kol. 3:23)

Luther on kirjoittanut: ”Saarnaaja ei saa välittää siitä, kiitetäänkö vai pilkataanko häntä, vaan hänen tulee etsiä yksin Jumalan kunniaa ja ihmisten autuutta.” Mielestäni tämän voi laajentaa koskemaan kaikkia taivaan kansalaisia ja heidän elämäänsä.

Haluan miellyttää Jumalaa. Itsetuntoni ei ole kuitenkaan kiinni siitä pilkataanko ja haukutaanko minua. Minä itseasiassa pelkään ehkä enemmän kiitosta, koska se voi nousta päähän. En tosin nauti siitäkään, että olen pilkan kohteena. Tuomas Kempiläinen on kuitenkin oikeassa: ”Suuri sydämen rauha on sillä, joka ei murehdi kehumisesta eikä moitteista. Jos omatuntosi on puhdas, sinun on helppo olla tyytyväinen ja rauhallinen.”

Tärkeätä on pitää omatunto puhtaana ja viedä synnit heti ristille. Itsetuntoni on juurtunut siihen, että olen Jumalan lapsi ja yhteydessä Jeesukseen Kristukseen. Saan välillä kiitosta ja välillä pilkkaa, mutta se on vain elämää.

Lähteet:

Luther, Martti:Jalokivikokoelma:Teksti vuoden jokaiselle päivälle. SLEY-kirjat.2003.

Verraton tie:Kahdentoista viikon hartauskirja.Kirjaneliö.1995.

Antakaa anteeksi toisillenne

”Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne. Antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin.”(Kol.3:13)

Tässä on kysymys uskovien välisistä suhteista. Joskus on vaikea antaa anteeksi loukkauksia veljille ja sisarille.. Jos en anna anteeksi, olen vankina. Jos aion päästä vapaaksi, minun täytyy antaa anteeksi. Avain vapauteen on anteeksianto.  Kristinusko on anteeksiantamisen uskonto. Jeesuskin pyysi armoa pahantekijoilleen ristillä: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.”(Luuk.23:34)

Ensinnäkin meidän tulee anteeksi jo sillä perusteella, että Jumalakin on antanut meille anteeksi. Meillä voi olla syytä moittimiseen, mutta Raamattu kehottaa antamaan anteeksi. Toiseksi on oman edun mukaista antaa anteeksi. Hengellinen elämä pysähtyy, ellemme pysty antamaan anteeksi. 

Olen antanut anteeksi tietyille uskoville sisarille ja veljille. Joudun kuitenkin välillä taistelemaan, ettei katkeruus ja kauna hiipisi takaisin. Olen vilpittömästi koettanut antaa anteeksi. Huolimatta siitä ajattelin taas yksi päivä: ”Sekin ja sekin sanoi sitä ja tätä, jne.”  Paras keino on rukoilla heti ylhäältä apua, kun vanhat asiat yrittävät vangita mielen katkeraksi ja kostonhimoiseksi. 

Millainen Jeesus on?

”Murtunutta ruokoa hän ei muserra, savuavaa lampunsydäntä hän ei sammuta. Hän on saattava oikeuden voittoon.(Matt.12:20)

Tämä kohta kertoo siitä millainen Jeesus on heikkoja kohtaan. Hän ei hylkää ketään, joka tulee hänen luokseen. Hän itse etsii eksyneitä lampaita ja tuo heidät laumaansa.

Paavali on kirjoittanut ensimmäisessä korintilaiskirjeessä millaista on rakkaus. Olen lukenut jostain, että rakkauden tilalle voi laittaa  sanan Jeesus. Saan tietää tällä menetelmällä, millainen on Jeesus. Kun korvaan sanat rakkaus ja se Jeesuksella, kohta kuuluu seuraavasti: ”Jeesus on kärsivällinen, Jeesus on lempeä. Jeesus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärtsimäänsä pahaa, ei iloise vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken Jeesus kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken Jeesus kärsii. Jeesus ei koskaan katoa.”(muokattu 1. Kor.13:4-8)  Tälläinen on meidän Herramme, Jeesus Kristus.

Pahat ajatukset

”Lopuksi, veljet, ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vainon hyvää ja ansaitsee kiitoksen.” (Fil.4:8)

Mitä sitten, jos tulee pahoja ajatuksia? Minulla oli kausi jolloin kärsin pahoista ajatuksista. Olin todella tuskastunut, kun niitä tuli. Pahinta oli se, että niitä tuli myös jumalanpalveluksessa. Osa liittyi toisiin ihmisiin ja osa esimerkiksi Jeesukseen.

Tajusin tänään, että tälläisiä häiritseviä ajatuksia ei ole enää päässäni niin paljon kuin ennen. En tiedä mistä se johtuu, mutta olen kiitollinen tilanteesta.

Miten taistelin ajatuksia vastaan? Ensinnäkin yritin rukoilla ja siunata ihmistä, josta olin ajatellut pahoin. Mikäli minulle tuli huonoja ajatuksia Jeesuksesta, rukoilin ”Jeesus, auta”. En tiedä olivatko kaikki ajatukset omiani vai sielunvihollisen aiheuttamia.

Suuntana taivas

”Jättäen mielestäni sen, mikä on takanapäin, ponnistelen sitä kohti, mikä on edessä.”(Fil.3:13)

Paavali kehottaa katsomaan eteenpäin. Menneisyys on menneisyyttä. Ruth Heil on kirjoittanut hyvin tästä raamatunkohdasta: ”Jätä menneisyytesi reppu ristille. Silloin on kevyempi matkustaa! Jos haluaa päästä maaliin, taustapeiliä saa käyttää vain ohittamiseen!”

Menneisyyteen ei pysty enää vaikuttamaan. Elämä on tässä ja nyt. Käännä selkäsi menneisyydelle. Elä tässä hetkessä, mutta suuntaa samalla kohti maalia.  Paavali ponnisteli eteenpäin, jotta pääsisi maaliin. Tämä maali on pääsy taivaaseen. Jumala kutsuu sinne Jeesuksen Kristuksen omat. 

Lähde: Heil, Ruth:Hyvässä tallessa päivittäin.Päivä osakeyhtiö. 2008.

Koyhä leski

”Jeesus istuutui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka ihmiset panivat siihen rahaa. Monet rikkaat antoivat paljon. Sitten tuli köyhä leskivaimo ja pani arkkuun kaksi pientä lanttia, yhteensä kuparikolikon verran. Jeesus kutsui opetuslapset luokseen ja sanoi heille: "Totisesti: tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen.Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi." (Mark.12:41-43) 

Köyhä leski lahjoitti kaksi pientä lanttia. Jeesus ylisti hänen lahjaansa: Jos joku laittaa esimerkiksi kolehtiin tai avustukseen 10 euroa, rahan arvo riippuu antajan taloudellisesta tilanteesta. Joidenkin tuloissa 10 euroa on todella iso raha ja joidenkin kohdalla todella pieni raha. Samoin joillekin 100 euroa on pieni summa ja toiselle iso. Köyhän lesken lahjoitus oli Jeesusken silmissä kaikkein arvokkain, koska kaksi pientä lanttia oli  hänen koko omaisuutensa.

Raha

 ”Kahta minä sinulta pyydän -- niin kauan kuin elän, älä niitä kiellä:pidä minusta kaukana vilppi ja valhe, älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen. Jos saan kovin paljon, saatan kieltää Jumalan ja kysyä mielessäni: "Mikä on Herra?" Jos ylen määrin köyhdyn, saatan varastaa ja vannoa väärin, rikkoa Jumalani nimeä vastaan. (Sananl. 30:7-9)

 Raamatun mukaan onnellisin ihminen ei ole köyhä eikä rikas. Rikas saattaa helposti unohtaa Jumalan ja turvata omaisuuteen. Hän voi lisäksi pönkittää omaa egoaan rikkautensa avulla ja näin elää valheessa. Hän nimittäin elää valheessa, koska Jumalan edessä hän on samanveroinen kuin köyhäkin. Raamattu opettaa seurakuntaa kohtelemaan rikasta ja köyhää samanarvoisesti. Raamattu sanoo: ”Veljeni, te jotka uskotte meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen, kirkkauden Herraan, älkää erotelko ihmisiä. Jos teidän kokoukseenne tulee mies, jolla on kultasormus sormessaan ja hieno puku yllään, sekä samalla kertaa köyhä nuhruisissa vaatteissaan, niin ettekö vain osoitakin huomiotanne tuolle hienosti pukeutuneelle ja sano hänelle: "Istu tähän, tässä on hyvä paikka"? Köyhälle te sen sijaan sanotte: "Seiso sinä tuossa", tai: "Istu tähän lattialle jalkojeni viereen." Ettekö te silloin syyllisty erotteluun omassa keskuudessanne? Eikö teistä ole tullut tuomareita, jotka tuomitsevat väärin perustein? Kuulkaa, rakkaat veljeni! Onhan Jumala valinnut juuri maailman silmissä köyhät olemaan uskossa rikkaat ja perimään valtakunnan, jonka Jumala on luvannut häntä rakastaville. Mutta te häpäisette köyhän. Eivätkö juuri rikkaat sorra teitä ja raahaa teitä oikeuden eteen? Eivätkö juuri he herjaa sitä jaloa nimeä, joka on lausuttu teidän ylitsenne? Jos te noudatatte lain kuningaskäskyä niin kuin se Raamatussa on: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi", te teette oikein. Mutta jos te erottelette ihmisiä, te teette syntiä, ja laki osoittaa teidät rikkojiksi. (Jaak. 2:1-9