Usko Jeesukseen pelastaa

"Kun kuitenkin tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä lain vaatimia tekoja vaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen, olemme mekin uskoneet Jeesukseen Kristukseen, jotta tulisimme vanhurskaaksi häneen uskomalla emmekä tekemällä lain vaatimia tekoja. Eihän kukaan ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä mitä laki vaatii."(Gal.2:16)

Uskotko että pääset taivaaseen? Miksi uskot niin? Moni voi vastata: "Olen elänyt hyvin." Tämä ei kuitenkaan ole Raamatun mukaan oikea vastaus. Paavali tekee selväksi, ettei kukaan tule Jumalalle kelpaavaksi tekemällä lain vaatimia tekoja. Kukaan ei pysty noudattamaan täydellisesti lakia. Ainoastaan Jeesus Kristus noudatti täydellisesti lakia ja Hän oli täysin synnitön. Hän otti meidän syntimme kannettavakseen ristillä. Jokainen meistä on syntinen. Jokainen tarvitsee armoa. Me olemme pelastetut armosta. Kun uskomme Jeesukseen Kristukseen, me pääsemme taivaaseen. Kukaan ei ole kelvollinen Jumalalle hyvän vaelluksen ansiosta. Jos pelastuisimme hyvän vaelluksen ansiosta, niin Jeesus olisi kuollut turhaan.

Nöyryys

"Pukeutukaa keskinäiseen nöyryyteen, sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon."(1.Piet. 5:5)

Erkki Leminen on kirjoittanut hyvin:
                        "Matkan jatkuessa voi kenelle hyvänsä
                          tapahtua mitä tahansa.
                          Sellainen, joka tänään vikoilee
                          toisen kompastumista,
                          voi itse olla huomenna samanlaisessa ojassa.
                          Syvemmässäkin.

Jumala voi antaa hienoja armolahjoja lahjaksi heti kun ihminen on tullut uskoon. Nöyryys on kuitenkin sellainen, että se opitaan yleensä kantapään kautta. Nöyryys ei ole kuitenkaan sama asia kuin huono itsetunto. Nöyryys ei ole itsensä halveksimista.Nöyrä ihminen ei ehkä itse tiedä olevansa nöyrä. Kun ajattelen "Olenpa minä nöyrä", olen itseasiassa ylpeä.

Nöyrä ihminen ei iloitse toisten vastoinkäymisistä. Hän ei pidä itseään parempana kuin muut, mutta ei huonompanakaan. Hän tajuaa, että kaikille voi sattua kaikkea. Nöyrä on kiitollinen Jumalalle kaikesta hyvästä. Nöyrä osaa antaa kunnian Jumalalle.

Lähde: Leminen,Erkki. Kootut: Runoja ja mietteitä.Karas-Sana. 1986.

Fariseus ja publikaani temppelissä

"Publikaani seisoi taaempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: "Jumala, ole minulle syntiselle armollinen." (Luuk.18:13)

Jeesus kertoi vertauksen fariseuksen ja publikaanien rukoilusta. Jeesus esitti tämän vertauksen muutamille, jotka olivat varmoja vanhurskaudestaan. He väheksyivät muita.

Fariseus ja publikaani menivät vertauksessa temppeliin rukoilemaan. Fariseus ylisti itseään rukouksessa. Hän kiitti Jumalaa, ettei ollut kuin muut ihmiset. Hän kiitti, ettei ollut kuin rosvot, huijarit, huorintekijät. Fariseus kiitti, ettei ollut kuin publikaani. Fariseus mainitsi rukouksessa kuinka hän paastoaa kahdesti viikossa ja antaa kymmenykset kaikesta, jopa siitäkin mitä hän ostaa.

Publikaanin rukous oli toisenlainen kuin fariseuksen. Hän rukoili lyhyesti, että Jumala olisi syntiselle armollinen. Jeesuksen mukaan publikaani lähti kotiin vanhurskaana, mutta fariseus ei. Jeesuksen mukaan kaikki alennetaan, jotka ovat itsensä ylentäneet. Lisäksi joka itsensä alentaa ylennetään.

Jumala ei pidä siitä, että ihminen väheksyy toisia. Mitä muuta fariseuksen rukous oli? Hän piti itseään parempana kuin publikaani. Jumalaa miellytti kuitenkin publikaanin yksinkertainen rukous.Tämä rukous tuli sydämestä.

Sakkeus ja Jeesus

"Siellä asui mies, jonka nimi oli Sakkeus. Hän oli publikaanien esimies ja hyvin rikas."(Luuk.19:2)

Sakkeus halusi nähdä Jeesuksen. Hän oli kuitenkin pienikokoinen. Hän kiipesi puuhun, jotta näkisi paremmin. Jeesus pysähtyi hänen kohdallaan ja katsoi ylös. Hän sanoi Sakkeukselle, että hän tulee Sakkeuksen vieraaksi. Ihmiset paheksuivat sitä, että Jeesus meni Sakkeuksen kotiin. Publikaaneja halveksittin ja juutalaisia publikaaneja pidettiin maanpettureina. Publikaanit keräsivät roomalaisten alaisuudessa veroja ja tullimaksuja.

Sakkeus ilahtui niin Jeesuksen vierailusta, että lupasi puolet omaisuudestaan köyhille. Hän lupasi myös nelinkertaisesti takaisin niille, joilta oli rahaa liikaa kiskonut. Jeesus sanoi Sakkeuksesta: "Tänään on pelastus tullut tämän perheen osaksi. Onhan hänkin Abrahamin poika. Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan."(Luuk.19:9-10)

Ensinnäkin tästä selviää, ettei Jeesus välittänyt ihmisten pahoista puheista. Hän meni Sakkeuksen kotiin vieraaksi, vaikka ihmiset paheksuivat sitä. Toiseksi tästä selviää, että rikaskin voi pelastua. Sakkeus oli hyvin rikas mies. Mielenkiintoista on se, miten tapaaminen Jeesuksen kanssa vaikutti häneen. Jeesus ei pyytänyt häntä antamaan rahaa köyhille, eikä hyvittämään väärinkäytöksiään publikaanina. Sakkeus itse ilmoitti tekevänsä näin rahojensa kanssa.

Värin tunnustaminen

"Minä sanon teille: Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen on Ihmisen Poika tunnustava omakseen enkelien edessä. Mutta joka ihmisten edessä kieltää minut, se tullaan kieltämään Jumalan enkelien edessä."(Luuk.12:8-9)

Aina ei ole helppo tunnustaa väriä. Minusta ei kuitenkaan ole mitään hävettävää olla Jeesuksen oma. Minusta siitä ei tarvitse kuitenkaan tehdä mitään numeroa. Kuitenkaan ei kannata salata sitä, että on uskossa. Tämä ei tarkoita sitä, että sinun tarvitsisi tuputtaa toisille uskonasioita.

Minusta helpointa on tunnustaa väriä, kun on matkalla johonkin seurakunnan tilaisuuteen. Jos matkalla juttelen tuntemattoman kanssa, minun on helppo kertoa matkani päämäärä. En kerro jokaiselle tapaamalle ihmiselle, että uskon Jeesukseen. Minusta kannattaa muistaa myös tilannetaju.

Pyyteetön antaminen

"Ei - kun sinä järjestät pidot, kutsu köyhiä ja raajarikkoja, rampoja ja sokeita. Autuas olet, kun aika tulee, sillä he eivät pysty palkitsemaan sinua.Sinä saat palkkasi silloin, kun vanhurskaat herätetään kuolleista."(Matt. 14:13-14)

Jeesuksen ohjeen pitojen kutsuvieraista voi laajentaa koskemaan lahjojen antamista jne. Ajatuksena on se, ettei odota toisilta vastalahjaa. Kun annan lahjan, minun ei pitäisi odottaa vastalahjaa. Antaminen on silloin pyyteetöntä.

Kun annan jotakin toiselle ihmiselle, Jumala kyllä näkee sen ja iloitsee.

Sama palkka kaikille

Kuvittele, että menet katsomaan kokeen tuloksia. Olet saanut parhaan numeron eli vitosen. Olet onnellinen ja huomaat hymyileväsi. Sitten katsot muiden tuloksia. Hymysi hyytyy. Ajattelet, miten tämä on mahdollista. Kaikki ovat saaneet vitosen. Miksi et ole enää yhtä iloinen? Miksi vertaamme tuloksiamme toisten tuloksiin?

Jeesus kertoi vertauksen viinitarhan työmiehistä. Isäntä palkkasi ensimmäiset työmiehet jo aamuvarhaisella. Sitten hän palkkasi lisää miehiä aamulla. Sitten päivällä ja lopuksi vielä iltapäivällä. Isäntä oli sopinut maksavansa kaikille denaarin. Viimeksi tulleet miehet saivat maksun ensin. Ensimmäiseksi palkatut luulivat saavansa enemmän. Viimeksi tulleet olivat tehneet töitä vain yhden tunnin. Kaikista eniten työtä tehneet nostivat metelin. Raamatussa sanotaan: "Mutta isäntä sanoi yhdelle miehistä:" Ystäväni, enhän minä tee sinulle vääryyttä. Emmekö me sopineet denaarista? Ota omasi ja mene. Minä tahdon maksaa tälle viimeksi tulleelle saman kuin sinulle, ja kai minä saan omallani tehdä mitä haluan? Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?"(Matt. 20:13-15)

Miksi työmiehet nostivat metelin? He kokivat ehkä tilanteen epäoikeudenmukaisena. Vertaus kertoo kuitenkin, että Jumala on hyvä. Hän tahtoi antaa kaikille saman palkan, vaikka toiset olivat tehneet enemmän töitä. Jumala on oikeassa, sillä kai Hän saa omilla rahoillaan tehdä mitä haluaa. Toiset tulevat uskoon anivarhain ja toiset viimehetkillä. Kuitenkin molemmat pääsevät taivaaseen.

Hyvät ajatukset

"Lopuksi, veljet, ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen."(Fil.4:8)

Opettelen vasta tälläistä ajatttelutapaa. Tässä ajattelutavassa ajatellaan kauniita ja hyviä asioita. Ruth Heil on kirjoittanut tästä jakeesta: "Ajattele! Älä etsi sirpaleita: mikä meni hullusti tai haavoitti?- vaan kukkia: mikä oli kaunista?- ja laita kukat maljakkoon."

Olen vasta-alkaja. Usein ajatuksiin hiipii mustia mörköjä. Sitten noidankehä on valmis. Päässä alkaa ajatukset jyllätä: sekin teki sitä ja sekin sanoi tätä. Tämän mustan ajatusketjun voi korvata ajatuksilla asioista, jotka ansaitsevat kiitoksen.  Voin alkaa kiittämään asioista, jotka ovat totta, oikeita, puhtaita, rakastettavia ja kauniita. Kun alan kiittää Jumalaa, voitan pahan hyvällä.

Kun lähtee anteeksiantamuksen tielle, tekee oikein. Tie alkaa siitä, että sanoo tahtovansa antaa anteeksi. Siitä huolimatta vanhat vääryydet yrittävät palata takaisin, mutta periksi ei auta antaa. Kun ajatukset palaavat, muistutan itseäni "Olen antanut ne jo anteeksi." Käännän katseeni kohti kauniita asioita ja kiitän Jumalaa.

Lähde:
Heil, Ruth. Hyvässä tallessa päivittäin. Päiväosakeyhtiö. 2008.

Menestysteologia

"Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet; surkea ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston. Annan sinulle neuvon, osta minulta puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi, osta valkoiset vaatteet ja pue ne yllesi, niin häpeällinen alastomuutesi peittyy, osta silmävoidetta ja voitele silmäsi, niin näet."(Ilm.3:17-18)

Tämä sana on tarkoitettu Laodikean seurakunnalle. Jeesus on tyytymätön seurakuntaan, joka ei ole kylmä eikä kuuma. Jeesus kehottaa luopumaan haaleudesta eli penseydestä. Mielestäni tätä sanaa voi soveltaa yksilötasollakin. Tämä sana kehottaa innostumaan hengellisistä asioista ja viemään niitä eteenpäin.

Tämä sana kertoo myös miten meidän olisi suhtauduttava menestysteologiaan eli siihen, että varallisuutesi kertoo hengellisen tasosi. Laodikean seurakunta on rikas ja varakas, mutta Jumalan silmissä köyhä. Varakkuus ei kerro sitä, miten olemme onnistuneet uskonasioissa.

Murheet

"Heittäkää kaikki murheeenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen." (1.Piet. 5:7)

Jeesus pitää minusta huolen. Voin kertoa hänelle kaikki murheeni. En ainoastaan kerro huoliani, vaan heitän kaikki huoleni hänen päälleen.

Suurin osa murheista ei toteudu. Miksi siis murehtia? Lina Sandellin kirjoitttamassa virressä 338 jakeessa kaksi sanotaan hyvin:    
                             "Joka hetki hän on lähelläni
                             joka aanu antaa armonsa
                             Herran huomaan uskon elämäni,
                             hän suo voimansa ja neuvonsa.
                             Surut, huolet eivät liikaa paina,
                             ne hän ottaa itse kantaakseen.
                             "Niin kuin päiväs, niin on voimas aina."
                               Tähän turvaan yhä uudelleen."

Ystävät

Olen pystynyt antamaan anteeksi henkilölle, johon olin pettynyt. Mistä tiedän tämän? Olen iloinen, että olemme menossa samaan taivaaseen. Voimme moikata siellä toisiamme. Tämä nauratti minua.

Minulla oli kausi, jolloin en ollut erityisen kiinnostunut ihmisistä. Tämä vaihe on onneksi ohi. Minua kiinnostaa taas tutustua ihmisiin ja olla ihmisten kanssa. Tämä on tervehtymisen paikka. Lisäksi luulen, että huumorintaju on alkanut löytyä uudestaan.

En kylläkään odota ihmisiltä niin paljon kuin ennen. Elämä ei ole niin mustavalkoista kuin luulin. Meillä jokaisella on heikkoutemme ja vahvuutemme. Jokainen tekee väärin ainakin joskus.

Paras ystäväni on Jeesus. Hän ei petä. Ihmisiäkin tarvitaan. Elämä ilman ystäviä on aika karua. Ihmisten kanssa syntyy aina pettymyksiä. Itsenkin suhteen syntyy pettymyksiä. Elämä on kuitenkin elämisen arvoista.

Hengellinen musiikki

"Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne. Opettakaaja neuvokaa toisianne kaikella viisaudellanne ja laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja."(Kol.3:16)

Mitä kauemmin olen elänyt uskossa, sitä rakkaammaksi on tullut hengellinen musiikki. En aluksi pitänyt virsistä, mutta nykyään rakastan niitä. Kiinnitän yleensä enemmän huomiota sanoihin kuin musiikkiin. Tämä siitäkin syystä, että olen epämusikaalinen ihminen.

Musiikki on ollut siis tärkeässä asemassa jo alkukristityiden keskuudessa. Toivon, että saan taivaassa musikaalisuuden lahjan ja saan nauttia laulamisesta. Tänään laulan hiljaa mukana tai vain kuuntelen.

Jeesus js Pietari

"Totisesti, totisesti: Kun olit nuori , sinä sidoit vyösi ja menit minne tahdoit. Mutta kun tulet vanhaksi, sinä ojennat kätesi ja sinut vyöttää toinen, joka vie sinut minne et tahdo". Näin Jeesus ilmaisi , millaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Sitten hän sanoi: "Seuraa minua."(Joh. 21:18-19)

Tämä jae puhuttelee minua. Minullakin on tunne, että nuorena kuljin minne tahdoin. Nyt kylläkin kadun  monia teitä ja haluaisin valita uudelleen. Tänään minua viedään sellaista tietä pitkin, mitä en itse olisi valmis kulkemaan. Tie tuntuu vaikealta ja vaivalloiselta. Olen kuitenkin iloinen, että saan kulkea Jeesuksen kanssa. En kaipaa nuoruutta. Minusta tuntuu, että hukkasin nuoruuden turhuuteen.

Jeesus tarkoitti jakeella, että Pietari tulisi kuolemaan hänen tähtensä. Tätä ennen Pietari oli kieltänyt Jeesuksen kolmesti ja Jeesus oli kysynyt noustuaan kuolleista Pietarilta "Rakastatko sinä minua?" Hän kysyi kolmesti saman kysymyksen. Sen jälkeen Jeesus ilmoitti, että Pietari tulisi kuolemaan Hänen nimensä tähden. Lopuksi Jeesus sanoi Pietarille: "Seuraa minua."

Jeesus sanoo minullekin: "Seuraa minua." Minun tehtäväni ei ole valita reittejä ja teitä, vaan luottaa Jeesukseen. Olen saanut anteeksi Jeesukselta samalla tavalla kuin Pietarikin. Jeesuksella oli Pietarille tehtävä. Pietarin tulisi ruokkia Jeesuksen lampaita. Minulle ja sinullekin on tehtävä varattuna. Kaikille erilaiset. Pienikin tehtävä on Jumalan valtakunnassa tärkeä..

Jeesus: hyvä paimen

"Totisesti, totisesti: minä olen lampaiden portti. Ne jotka ovat tulleet ennen minua, ovat kaikki olleet pelkkiä varkaita ja rosvoja, eivätkä lampaat ole kuunnelleet heitä. Minä olen portti. Se, joka, tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen. Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän,"(Joh. 10:7-9)

Jeesus lupaa pelastuksen sille, joka tulee lammaslaumaan hänen kauttansa. Jeesus lupaa lampailleen yltäkylläisen elämän. Tällä ei välttämättä tarkoiteta ulkonaista menestystä, vaan sisäisen elämän rikkautta. Kun olen Jeesuksen laumassa, minulta ei puutu mitään. Saan päivittäisen ravinnon laitumella. Lisäksi Jeesus on antanut minulle vapauden tulla ja mennä.

Jeesus on hyvä paimen. Sielunvihollinen on varas, joka haluaa varastaa, tappaa ja tuhota. Jeesus on kuitenkin sielunvihollista suurempi. Jeesus sanoi etukäteen kuolemastaan: "Isä rakastaa minua, koska minä annan henkeni - saadakseni sen taas takaisin. Kukaan ei sitä riistä minulta, itse minä sen annan pois. Minulla on valta antaa se ja valta ottaa se takaisin. Niin on Isäni käskenyt minun tehdä."(Joh.10:17-18) Jeesus itse antoi luvan tappaa itsensä. Ristinkuolema ei ollut vahinko, vaan suunnitelman tärkeä osa.

Jobin kärsimys

"Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä."(Job.19:25)

Job sairastaa. Hän on pelkkää luuta ja nahkaa. Hampaatkin paljastuvat ikenien alta. Hän löyhkää. Tässä ei ole koko kärsimys. Perhe, ystävät  ja tuttavat ovat hylänneet hänet. Hän on täysin yksin. Muukalaiset, jotka Job otti kattonsa alle, ovat unohtaneet Jobin. Kun Job kutsuu palvelijaa, palvelija ei tule. Lapset (ei omat) ilkkuvat myös Jobia, kun Job nousee seisomaan.

Jobista tuntuu, että Jumalakin vainoaa häntä. Tämä ei ole totta, mutta niin Job kuitenkin tuntee. Kuitenkin Job sanoo heti perään uskontunnustuksensa: "Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä."  Job kertoo, että hän haluaisi jo kuolla ja nähdä Jumalan.

Ihmiset pitivät Jobia syyllisenä kohtaloonsa. Job puolustautui: "Pelätkää toki miekkaa! Tuollainen kovuus on synti, joka ansaitsee kuoleman, Muistakaa: on olemassa tuomari."(Job.19:29) Job oli oikeassa, sillä hän ei kärsinyt syyllisyyden takia. Lopulta Jumala paransi Jobin. Tämä tapahtui sen jälkeen kun Job oli rukoillut ystäviensä puolesta. Job sai kaksin verroin kaikkea, mitä hänellä oli ennen ollut. Job antoi myös veljilleen, sisarilleen ja entisille ystävilleen anteeksi. Tämä käy selväksi siitä, että he aterioitsivat yhdessä. Tällä kertaa ystävät ja sisarukset rohkaisivat Jobia ja antoivat myötätuntoa onnettomuuksien vuoksi.

Jobin kertomukseen sisältyy opetus anteeksiantamisesta. Job hylättiin yksinäisyyteen, mutta hän antoi anteeksi .Kärsimyksen keskelläkin Job uskoi lunastajansa elävän ja kaipasi Jumalan näkemistä rajan tuolla puolen. Job oli oikeassa: Jumala sanoo viimeisen sanan maan päällä. Kertomus ei anna selkeätä kuvaa miksi Job kärsi. Jumala salli tämän kärsimyksen. Jumala ei kuitenkaan vainonnut Jobia niiin kuin Job luuli. Kun Jumala vihdoin vastasi Jobille. Job vastasi Jumalalle: "Vain korvakuulolta sinut tunsin. Nyt ovat silmäni nähneet sinut. Sen tähden minä häpeän puheitani ja kadun niitä tomussa ja tuhkassa."(Job.42:5-6)

Minäkään en tiedä syytä omaan kärsimykseeni. Tiedän, että lunastajani elää ja sanoo maan päällä viimeisen sanan. Olen joskus ajatellut kuin ystävät Jobista: minun täytyy olla syyllinen. Toisaalta en ajattele muista psyykkisesti sairaista, että he olisivat syyllisiä omaan sairauteensa. Tälläinen ajatus tuntuu vastenmieliseltä ja loukkaa psyykkisesti sairastuneita.

Lisäys 10.8.2016: Sairaus voi olla toki myös kuritusta Jumalalta. Me emme saa kuitenkaan alkaa osoittelemaan sormella toisiamme. Jobin ystävät väittivät Jobin kärsimyksen ja sairauden olevan Herran kuritusta. Se ei kuitenkaan ollut sitä. Päinvastoin Job oli ollut Jumalan mielen mukainen mies. Jobin sairaus oli sielunvihollisen aiheuttama. Jumala kuitenkin asetti sielunviholliselle rajat.

Oikeastaan ei ole tarpeellista aina tietää syytä. Tärkeintä on sairaana kääntyä Jeesuksen puoleen. Jeesus voi auttaa. Ota Jobista mallia! Vaikka hän valitti kohtaloaan, hän ei luopunut uskostaan."Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä."(Job.19:25)

Vihamiehen siunaaminen

"Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa alkääkä kirotko."(Room.12:14)

Kun siunaamme vihamiehiämme, toimimme Jumalan tahdon mukaisesti. Tämä ei ole pelkkä muodollisuus. Siunatessa toista toivomme hänelle hyvää sekä hengellisesti että maallisesti. Mitä jos Jumala vastaa rukouksiimme ja antaa vihamiehellemme kaikkea hyvää? Olenko iloinen vai surullinen?

Jos siunaamme toista, meidän tulee valmistautua vastaukseen. Jos vihamiehemme elämässä tapahtuu jotakin hyvää, silloinhan Jumala on siunannut häntä. Mitä me itse saamme siunaamisesta? Me voitamme siunaamalla pahan hyvällä. Jumalan tahto on se, että siunaamme ihmisiä. Hänen tahtonsa ei ole ihmisten kiroaminen.

Jeesus ja epäoikeudenmukaisuus

"Silloin kaikki huusivat yhteen ääneen:"Kuolema sille miehelle" Päästä meille Barabbas!"(Luuk.23:18 )

Jeesus tietää, mitä on epäoikeudenmukaisuus. Kansa halusi Barabbaksen vapaaksi Jeesuksen sijasta. Jeesus oli syytön. Barabbas oli vangittu mellakan ja murhan tähden. Kansa halusi vapaaksi murhaajan. He halusivat syyttömän miehen ristille.

Kun koet epäoikeudenmukaisuutta, muista Jeesusta. Jeesus tietää, mitä on epäoikeudenmukaisuus. Meidät itsemme on kutsuttu olemaan oikeudenmukaisia.Yritän elää siten, että olisin oikeudenmukainen. En voi aina vaikuttaa siihen, miten minua kohdellaan. Voin vaikuuttaa siihen miten kohtelen muita.

Uskoontuloni

Tulin uskoon 90-luvun lopulla. Pidän tästä kiinni, koska se on totta. Minun olisi helppo alkaa väittämään, ettei se ollut oikeata uskoa. Kyllä se oli. Tein kyllä tyhmästi ja väärin, kun en tahtonut luopua esimerkiksi tarot-korteista. Lopulta kuitenkin luovuin.

En tiedä miksi Jumala salli minun sairastuvan. En saa siihen vastausta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että Jumala on kyllä myös siunannut minua. Hän ei anna minun muistaa pahimpia asioita. Luulen, etten koskaan tule muistamaan.

Tulin siis uskoon 90-luvun lopulla. Minä kyllä epäonnistuin ja lankesin monessa kohtaan. En voi kuitenkaan kuitata asiota niin, että vasta nyt olen tullut oikeasti uskoon. Minä sanoisin, että uskoni on uudistunut ja se tuntuu taas tuoreelta kuten uskonelämän alkuaikoina.ennen sairastumistani.

Anteeksiantaminen itselle

Tajusin viime syksynä, että minun täytyy antaa itselleni anteeksi. Anteeksiantamattomuus on syntiä. Ymmärsin Jumalan iloitsevan siitä, jos annan itselleni anteeksi. Tämä anteeksiantaminen tervehdytti minua psyykkisesti. Tottakai minua vieläkin joskus vaivaa menneisyys. Olen kuitenkin kantanut taakkani ristin luo.

Tämä itselle anteeksiantaminen heijastui myös ulospäin. Näytin pirteämmältä. Jos sinun on vaikea antaa anteeksi itsellesi, voit pyytää siihen apua Jumalalta. Jumalan tahto on se, että otamme armon vastaan ja heitämme syntimme pois harteiltamme.

Usko ja psyykkinen terveys

Voiko usko sairastuttaa ihmisen? Terve usko ei tee ihmistä sairaaksi. Mistä sitten johtuu uskonnolliset harhat? Kun ihmisen psyyke sairastuu esimerkiksi psykoosiin, se voi heijastua hengellisiin asioihin. Minulla on ollut uskonnollisia harhoja. Ne ovat parantuneet aina, kun psyyke on parantunut.

Minua usko tervehdyttää. En jaksaisi elää ilman uskoa Jeesukseen. Usko antaa minulle tarkoituksen ja toivon. Kadun monia asioita elämässäni. En kuitenkaan kadu, että olen tullut uskoon. Elämäni voi näyttää tylsältä ja ehkä se onkin tylsää. Usko tuo kuitenkin sisältöä arkeen.

Rauha ja kiitollisuus

 ”Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu. Olkaa myös kiitollisia.”(Kol.3:15)

Kun minulla on rauha sydämessä, olosuhteet eivät hallitse minua. Kristuksen rauha ei ole olosuhteista riippuvaista. Rauhan tuntee joskus paremmin sydämessään ja toisinaan heikommin. Jeesus on luvannut tämän rauhan seuraajilleen. Tämä rauha saadaan ilmaiseksi lahjana, eikä sitä voi ostaa.

Kolossalaiskirjeessä kehotetaan olemaan kiitollisia. Jeesus paransi kymmenen spitaalista ja vain yksi palasi kiittämään. Haluan ottaa mallia tuosta yhdestä. Minullakin on syytä olla kiitollinen. Jumala on parantanut minua ja parantaa yhä edelleen. Olen kiitollinen siitä. Minulla ei ole kaikkea mitä olisin toivonut. Olen saanut kuitenkin paljon. Kun lasi on puolillaan vettä, onko se puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä? Miten katselen elämääni? Kiitollinen mieli näkee asioita ympärillään, joista olla kiitollinen.

Ristin luona

”Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi ja hän voisi Jumalan edessä sovittaa kansansa synnit. Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan.”(Hepr.2:17-18)

Jeesus on armahtava ja uskollinen ylipappi. Hän tietää kaiken, mitä olen käynyt läpi. Hän ei lyö lyötyä, vaan armahtaa. Hän tietää kaikki haavani. Hän tietää kaikki koetukset. Toisista koetuksista olen päässyt tekemättä syntiä. Monessa kohtaan olen langennut. Ristin luokse voi onneksi tulla myös tappion kärsineenä.

Erkki Leminen on kirjoittanut hyvin:

Ristin luona kiusatulla,

langenneella, vaivatulla,

paras paikka on.

Siksi älä koskaan lähde,

älä minkään synnin tähden

ristin luota pois.

Lähde: Leminen, Erkki. Kootut: Runoja ja mietteitä. Karas-Sana. 1986.

Jumalan rakkaus

"Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva, eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." (Room.8:38-39)

Voin olla ahdingosssa, mutta Jumala rakastaa minua silti. Jumala pitää minua arvokkaana. Minä olen Hänen rakas lapsensa. Minun täytyy muistaa tämä alati ja roikkua Jeesuksessa kiinni. Minä roikun kiinni Hänen rakkaudessaan. Mikään ei voi erottaa minua Jumalan rakkaudesta. Mikään ei voi erottaa minua Jeesuksesta Kristuksesta.

Olen kuullut ja lukeneut vertauksen setelistä. En tiedä kuka sen on keksinyt. Jos minulle tarjotaan sileätä ja puhdasta seteliä, vaikkapa 100 euron, haluan sen. Kun setelin rypistää, haluanko sen vielä itsellen? Haluan, koska se on yhä arvokas. Entä jos se on oikein likainen? Haluan sen vieläkin. Samalla tavalla Jumala rakastaa meitä. Vaikka me olisimme ryppyisiä ja likaisia, olemme silti Jumalalle arvokkaita ja rakkaita.

Hyvät työt

"Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte luokseni."(Matt. 25:35-36)

Kukaan ei pelastu tekemällä hyviä töitä. Me pelastumme yksin armosta. Me pelastumme yksin Jeesuksen sovitustyön takia. Jeesus kolkuttelee sydänten ovia ja odottaa. Ihmisen oma asia on päättää siitä, että kutsuuko Jeesuksen asumaan sydämeensä.

Entä hyvät työt? Jeesus on rakastanut meitä ensin. Me voimme osoittaa rakkautemme Jeesukseen rakastamalla lähimmäisiämme. Jeesus sanoi olleensä nälissään, janoissaan, vailla kotia, alastomana, sairaana ja vankilassa. Me kohtaamme Jeesuksen apua tarvitsevissa lähimmäisissä. Motiivina hyviin töihin tulisi olla rakkaus. Hyviä töitä ei tulisi tehdä kunnian tai palkinnon toivossa. Jeesuksen rakkaus on sytyttänyt liekin, joka haluaa lämmittää muitakin ihmisiä.

Ristin merkitys

Ilman ylösnousemusta Jeesuksen kuolema olisi ollut turha. Kun pidämme tyhjää ristiä kaulassa, se viittaa juuri ylösnousseeseen Jeesukseen ja siihen, että Jeesus elää tänäänkin. Krusifiksi viittaa lunastukseen ja sovitukseen. Jeesus lunasti meidät vapaaksi kuoleman, synnin ja saatanan orjuudesta. Hän osti meidät vapaaksi verellään. Jeesus voitti saatanan ristillä. Sovitustyössä Jeesus kantoi meidän syntimme päällään. Me annamme Jeesukselle syntimme ja Jeesus antaa meille vanhurskauden. Vanhurskaus tarkoittaa tässä, että kelpaamme Jumalalle.

Eräässä rippikoulukirjassa sanotaan: ”Koska Kristus sovitti minun syntini, en ole yksi vastaamassa teoistani Jumalan edessä. Kristus on siinä minun kanssani, minun suojanani. Hän on ottanut vastuun minusta ja teoistani. Minä annan ne hänelle. Hän puolestaan lahjoittaa minulle oman rakkautensa ja puhtautensa, hyvyytensä ja täydellisyytensä ikään kuin kyseessä olisivat minun ominaisuuteni. Jumala näkee minut kuin Kristuksen läpi, puhtaana. Hän hyväksyy minut. Tätä sanotaan vanhurskauttamiseksi.”

Lähde:Issakainen Tytti, Lehto Jukka, Metsätähti Sinikka. Elämä kutsuu: Matkakumppani tiellä aikuiseen uskoon. Kirjapaja. 2007.

Naiset tyhjän haudan todistajina

”Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä Magdalan Maria tuli jo aamuhämärissä haudalle ja näki, että haudan suulta oli kivi siirretty pois.”(Joh.20:1)

Kaikki neljä evankelimia kertovat hiukan erilaisen version tyhjästä haudasta. Johanneksen mukaan Maria Magdala meni yksin haudalle. Matteuksen evankeliumin mukaan Maria Magdalalla oli toinen Maria mukana. Markuksen evankeliumin mukaan Maria Magdala, Jaakobin äiti Maria ja Salome menivät haudalle. Luukkaan evankelimi puhuu vain naisista. En osaa selittää eroavaisuuksia. Mielestäni yksi seikka on tärkeä. Jokaisessa evankeliumissa nainen tai naiset ovat ensimmäisiä tyhjän haudan todistajia. Tämä tukee sitä seikkaa, että evankeliumit eivät ole sepitettyjä satuja. Jos sen aikaiset ihmiset olisivat keksineet tarinan tyhjästä haudasta, he olisivat laittaneet miehet todistajiksi tyhjälle haudalle. Miehiä pidettiin luotettavampina.

Neljä evankeliumia eroaa toisistaan myös muussa seikoissa. Matteuksen evankeliumissa naiset näkevät Herran enkelin. Matteuksen evankeliumissakin naiset näkevät enkelin, mutta vasta haudan sisällä. Luukkaan evankeliumissa naiset näkevät haudan sisällä kaksi enkeliä. Johanneksen evankeliumissa Maria Magdala näkee, että kivi on otettu pois haudan suulta. Hän lähtee heti kertomaan siitä opetuslapsille. Myöhemmin hän palaa haudalle ja näkee haudan sisällä kaksi enkeliä. Sitten Jeesus ilmestyy Marialle.

Minua ei haittaa se, että kertomukset ovat vähän erilaisia. Kertomuksissa on tärkeätä sanoma Jeesuksesta, joka on noussut ylös. Johanneksen evankeliumin versio miellyttää minua eniten. Siinä Maria Magdala kohtaa Jeesuksen. Hän on itse asiassa ensimmäinen todistaja, joka näkee Jeesuksen ja juttelee hänen kanssaan.

Jeesusta pilkattiin

 ”He sylkivät nyt Jeesusta kasvoihin ja löivät häntä poskelle ja ilkkuivat: ”Profetoi, Messias, sano kuka sinua löi.”(Matt.26:67-68)

Jeesuksen kärsimys ei ollut pelkästään fyysistä. Jeesus vietiin ensiksi ylipappi Kaifaksen luo. Siellä ihmiset pilkkasivat Jeesusta sanoen: ”Profetoi, Messias, kuka sinua löi.” Jeesus joutui myös sotilaiden pilkattavaksi. Sotilaat riisuivat Jeesuksen ja pukivat hänet punaiseen viittaan. He väänsivät orjantappuroista kruunun Jeesukselle. Sotilaat laittoivat ruokokepin Jeesuksen käteen. Sitten sotilaat kumartuivat Jeesuksen eteen. He sanoivat: ”Ole tervehditty, juutalaisten kuningas!” Lisäksi sotilaat sylkivät Jeesuksen päälle. He löivät kepillä Jeesusta päähän. Tälläistä oli Jeesuksen kohtelu. Jeesus joutui kestämään pilkan nöyrästi.

Kun Jeesus oli ristillä, ohikulkijat pilkkasivat häntä. Ohikulkijat sanoivat: ”Sinähän pystyt hajottamaan temppelin ja rakentamaan sen uudelleen kolmessa päivässä. Pelasta nyt itsesi, jos kerran olet Jumalan Poika. Tule alas ristiltä!”(Matt.27:40)  Ylipapit, lainopettajat ja vanhimmat yhtyivät myös pilkkaan. He sanoivat: ”Muita hän kyllä on auttanut, mutta itseään hän ei pysty auttamaan. Onhan hän Israelin Kuningas, tulkoon nyt ristiltä alas! Silloin me uskomme häneen. Hän on pannut luottamuksensa Jumalaan – pelastakoon Jumala nyt hänet, jos on häneen mieltynyt! Onhan hän sanonut olevansa Jumalan Poika.”(Matt. 27: 42-43)Matteuksen evankeliumi sanoo, että molemmat ryöväritkin ristillä pilkkasivat Jeesusta. Johanneksen evankeliumin kertoo, että vain toinen ryöväreistä pilkkasi. Jeesus vei mukanaan toisen ryövärin taivaaseen.

Jeesuksen tie ristille oli pilkkaa täynnä. Häntä pilkattiin, syljettiin, lyötiin ja ruoskittiin. Kaikki tämä tapahtui Jeesukselle, joka ei ollut koskaan tehnyt syntiä. Hän oli syytön, mutta sai tälläisen kohtelun. Kun sinua kohdellaan epäoikeudenmukaisesti, muistathan Jeesusta. Jeesuksen kohtelu, jos mikä, oli epäoikeudenmukaista.

Jeesuksen veri puhdistaa synneistä

”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.”(Joh.3:16)

Tänään on pitkäperjentai. Pitkänäperjantaina Jeesus kuoli ristllä. Koko ihmiskunnan synnit laitettiin hänen päällesä. Hän huusi ristillä: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” Lopulta hän sanoi: ”Se on täytetty.” ja antoi henkensä.

Urho Muroma on kirjoittanut hyvin: ”Meidän on aina muistettava evankeliumin ydinsalaisuuden olevan siinä, että Jumalan Karitsa otti pois ristillä koko maailman synnin yhdellä kertaa ja julistaa nyt verensä tähden täydellistä anteeksiantamusta kaikille ihmisille maan päällä. Meidän on muistettava, että koko maailman yllä lepää tällä hetkellä täydellinen syntien anteeksiantamus Jeesuksen Kristuksen ristin veren tähden.”

Onko koko maailma autuas? Ei, mutta koko maailmalle tarjotaan autuutta. Jumala tarjoaa pelastusta kaikille ihmisille. Jeesuksen veri on vuotanut kaikkien ihmisten syntien tähden. Tämä veri pesee ihmisen puhtaaksi, jos ihminen antaa siihen luvan. Jeesus avasi ristillä tien Jumalan luokse. Risti on ikään kuin silta taivaaseen.

Lähde: Muroma, Urho ja Honkanen Eino J. Täyttä elämää: Sana vuoden jokaiselle päivälle. Uusi Tie.2004.

Jeesus tuskan vallassa

”Hän sanoi heille: ”Olen tuskan vallassa, kuoleman tuskan. Odottakaa tässä ja valvokaa minun kanssani.”(Matt. 26:38)

Jeesus meni rukoilemaan Getsemaneen ennen kuin hänet tultiin vangitsemaan. Tämä tapahtui kiirastorstaina. Hänellä oli mukanaan Pietari ja Sebedeuksen pojat. Hän pyysi näitä kolmea opetuslasta valvomaan kanssaan. Kaikki kolme kuitenkin nukahtivat. Miltä tämä tuntui Jeesuksesta? Minusta olisi tuntunut lannistavalta ja hylätyltä.

Jeesus tiesi etukäteen kohtalonsa. Hän tiesi, että seuraavana päivänä hänet ristiinnaulittaisiin. Jeesus oli sekä tosi Jumala että tosi ihminen. Koska Jeesus oli myös tosi ihminen, hän joutui Getsemanessa tuskan valtaan. Tuska ja ahdistus oli ankara, koska Jeesus ikään kuin hikoili verta. Tämä veren hikoilu on mahdollista kenelle tahansa ihmiselle, jos ahdistus on todella ankara. Itse en ole koskaan ollut niin ahdistunut. Minua lohduttaa kuitenkin, että Jeesus tietää mitä on olla ahdistuksessa. Hän voi ymmärtää minuakin.

Uudestisyntyminen

”Jeesus vastasi hänelle: ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa.”(Joh. 3:3)

Kun uskoin jälleensyntymään, väänsin tämän kohdan sopimaan maailmankuvaani. Tämä uudestisyntyminen ikään kuin vahvisti, että jälleensyntymä on totta. Tässä jakeessa puhutaan kuitenkin uskoontulosta. Jokaisella taivaan kansalaisella on oma hengellinen syntymäpäivänsä. Jotkut tietävät ajankohdan minuutin tarkuudella. Toiset ovat ehkä tulleet uskoon niin, etteivät voi nimetä päivämääriä.

Jokaisella taivaan kansalaisella on oma tarinansa siitä, kuinka he tulivat uskoon. Yhteistä on se, että ihmiset ovat syntyneet vedestä ja Hengestä. Vesi tarkoittaa kastetta. Olen sitä mieltä, että pelkkä kaste ei tuo pelatusta. Ihmisen täytyy syntyä myös Hengestä. Ihmisen on uskottava Jeesukseen omana Herranaan ja Vapahtajanaan.

 Kaste on tärkeä, mutta ilman kastettakin voi päästä taivaaseen. Esimerkkinä on toinen ryöväri ristillä. Hän pyysi Jeesusta muistamaan häntä, kun Jeesus saapuu valtakuntaansa. Jeesus sanoi, että jo tänään ryöväri olisi paratiisissa

Lisäys 10.8.2016: Olin pitkään lapsikasteen kannattaja. Pääsiäisenä 27.3.2016 kävin uskovien kasteella. Suosittelen sitä kaikille, jotka ovat tulleet uskoon. Ryöväri pelastui pelkän uskon kautta. Tämä on totta. Huomioitavaa on kuitenkin, ettei hän voinut mennä kasteelle. Hänellä ei ollut tilaisuutta siihen. Hän odotti ristillä kuolemaansa. Minulla ja sinulla on mahdollisuus. Jos olet uudestisyntynyt Jumalan lapseksi, sinun kannattaa harkita kasteelle menoa.