Jeesus tulee olemaan tuomari sekä eläville että kuolleille. Me pelastumme yksin armosta. Jos olet syntynyt Jumalan lapseksi, sinun nimesi löytyy taivaan kirjasta. Koska nimi löytyy tästä kirjasta, ihminen pelastuu. Yksin usko Jeesukseen pelastaa.
Eikö sitten teoilla ole mitään merkitystä? On ja ei. Me emme saa tehdä syntiä tahallisesti, kun olemme syntyneet uudesti. Meidän tulee pitää omatunto puhtaana, jotta uskonelämä ei haaksirikkoutuisi. Koska teemme uskovinakin syntiä, meidän tulee pyytää niitä anteeksi. Kun huomaamme tehneemme syntiä, me kiiruhdamme ristin luokse. Me tunnustamme synnit Jumalalle ja kadumme niitä. Otamme armon vastaan.
Armoa ei tule pitää halpana. Raamattu kehoittaa meitä tekemään hyvää kaikillle ihmisille. Kaikki mitä teemme ihmisille, me teemme Jeesukselle. Me rakastamme Jeesusta rakastamalla lähimmäisiä. Jaakobin kirjeessä sanotaan: "Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja."(Jaak.2:26)
Kaikki mitä teemme lähimmäisille, sen me teemme Jeesukselle. Meidän tulisi oppia näkemään Jeesuksen kasvot kaikissa ihmisissä. Jeesus jakaa ihmiset lampaisiin ja vuohiin viimeisellä tuomiolla. Hän sanoo lampaille: "Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maaiilman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin allasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni."(Matt.25:34-36)
Meidän tulisi pyrkiä elämään niin, että rakastamme teoissa lähimmäisiä. Me olemme Jumalan lampaita, emmekä vuohia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti