"Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme."(Hepr.4:12)
Jumalan sana puhuttelee joskus voimakkaasti. Se on silloin terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka. Jokin kohta tuntuu kuin puhuvan minulle. En ole ehkä aiemmin huomannut kohtaa, vaikka olen sen lukenut. Ihmettelen kuinka en ole huomannut näin puhuttelevaa kohtaa.
Miten Raamattu voi paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme? Raamattu kertoo millainen on kolmiyhteinen Jumala. Toisaalta Raamattu kertoo millainen on ihminen. Raamattu ei ole kaunistellut ihmiskuvauksiaan. Minua itseäni on puhutellut kuningas Daavidin lankeemus, jonka aiheutti himo Batsebaan. Batseba oli toisen miehen vaimo. Daavid piti huolta siitä, että mies kuolisi sodassa. Kuningas Daavid sai Jumalalta lankeemuksensa anteeksi. Ensin hänen piti tajuta, mitä hän oli tehnyt. Profeetta kertoi kuningas Daavidille vertauksen ja paljasti missä tilassa Daavid oli. Silloin Daavid tajusi mitä oli tehnyt. Hän oli langennut pahasti.
Kun luen Raamattua, pyydän Jumalaa avaamaan tekstin. Rukoilu auttaa ymmärtämään luettua sanaa. Pyhän Hengen avulla teksti avautuu. Kaikki kohtia ei siltikään ymmärrä. Meidän elämänkokemus vaikuttaa siihen mihin kohtiin kiinnitämme huomiomme. Minun uskonelämästä paljastuu jotain kuningas Daavidin avulla. Hän oli Jumalan mies ennen kuin lankesi. Minäkin olin Jumalan nainen ennen omaa lankeemustani. Koska olen pahasti langennut, minä kiinnitän huomioni Daavidiin. Meillä on jotain yhteistä. Me molemmat lankesimme pahasti, vaikka olimme Jumalan omia. Jumala antoi meille anteeksi. Ellei tästä epäonnistujasta olisi kerrottu Raamatun lehdillä, minun olisi vaikeampi uskoa Jumalan anteeksiantoon. Raamatun sana siis auttoi minua..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti