”Niitä muistaen taistele jalo
taistelu ja säilytä usko ja hyvä omatunto. Jotkut ovat sen
hylänneet ja ovat haaksirikkoutuneet uskossaan.”(1.Tim. 18-19)
Uskonelämässä on tärkeätä
säilyttää hyvä omatunto. Tämä siitä syystä, että se
vaikuttaa uskoon. Paavali kirjoittaa Timoteukselle, että jotkut ovat
haaksirikkoutuneet uskossaan. Tämä sen takia, että he ovat
hylänneet hyvän omatunnon.
Kokemus osoittaa, että uskovainenkin
tekee syntiä. Hänelle kuuluisi tulla siitä huono omatunto, ellei
hän paaduta omaatuntoaan. Luterilaisessa jumalanpalveluksessa on
aina synnintunnustus ja synninpäästö. Se ei ole pelkkä
muodollisuus, vaan siinä annetaan syntimme anteeksi.
Kun huomaan tehneeni syntiä, menen
ristin luokse pyytämään anteeksi. Jeeseksen veri puhdistaa
omatuntoni. Erkki Leminen on kirjoittanut runossaan:
”Ristin luona kiusatulla,
langenneella, vaivatulla,
paras paikka on.
Siksi älä koskaan lähde,
älä minkään synnin tähden
ristin luota pois.”
Lähde: Leminen, Erkki.Kootut:Runoja ja
mietteitä. Karas-Sana. 1986.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti