lauantai 7. maaliskuuta 2015

Pilkka vai kiitos?

”Mitä teettekin, tehkäää se täydestä sydämestä, niin kuin tekisitte sen Herralle ettekä ihmisille.”(Kol. 3:23)

Luther on kirjoittanut: ”Saarnaaja ei saa välittää siitä, kiitetäänkö vai pilkataanko häntä, vaan hänen tulee etsiä yksin Jumalan kunniaa ja ihmisten autuutta.” Mielestäni tämän voi laajentaa koskemaan kaikkia taivaan kansalaisia ja heidän elämäänsä.

Haluan miellyttää Jumalaa. Itsetuntoni ei ole kuitenkaan kiinni siitä pilkataanko ja haukutaanko minua. Minä itseasiassa pelkään ehkä enemmän kiitosta, koska se voi nousta päähän. En tosin nauti siitäkään, että olen pilkan kohteena. Tuomas Kempiläinen on kuitenkin oikeassa: ”Suuri sydämen rauha on sillä, joka ei murehdi kehumisesta eikä moitteista. Jos omatuntosi on puhdas, sinun on helppo olla tyytyväinen ja rauhallinen.”

Tärkeätä on pitää omatunto puhtaana ja viedä synnit heti ristille. Itsetuntoni on juurtunut siihen, että olen Jumalan lapsi ja yhteydessä Jeesukseen Kristukseen. Saan välillä kiitosta ja välillä pilkkaa, mutta se on vain elämää.

Lähteet:
Luther, Martti:Jalokivikokoelma:Teksti vuoden jokaiselle päivälle. SLEY-kirjat.2003.

Verraton tie:Kahdentoista viikon hartauskirja.Kirjaneliö.1995.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti