Jännittäminen

"Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon."(Fil.4:6)

Tämä Raamatunkohta inspiroi minua tänään, vaikka käytin sitä jo tällä viikkoa. Olen jännittäjä. Pelkään uusia sosiaalisia tilanteita. Tiedän, etten ole ainoa laatuaan. Tänään olin vapaaehtoisten virkistyspäivillä Virossa. Minua pelotti matka etukäteen. Olisin halunnut perua matkan viime hetkellä. Rukoilin asian puolesta ja menin mukaan. Hyvä, että menin. Reissu oli hyvä.

Minulla on ollut kaikenlaisia muitakin pelkoja elämäni aikana. Joskus ne ovat menneet psykoosin puolelle. Ainoa tepsivä keino on ollut elää peloista huolimatta ja kieltäytyä jäämästä kotiin. Olen monesti joutunut menemään mukavuusalueeni ulkopuolelle.

Rukous on keino saada rohkeutta. Filippiläsikirje jatkuu: "Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa."(Fil.4:7) Rukoilun jälkeenkin on ehkä pakotettava itsennä menemään tilanteisiin, jotka jännittävät. Olen menossa launtaina ylioppilasjuhliin. Nekin jännittävät minua, mutta aion mennä silti mukaan. Jeesus rohkaisee minua. Aina kun on mennyt johonkin pelottavaan tilanteeseen ja se on mennyt hyvin, on hyvin kiitollinen olo. Se rohkaisee menemään uudestaan tilanteisiin, jotka jännittävät.