"Vaikka vihastuttekin, älkää tehkö syntiä. Sopikaa riitanne ennen kuin aurinko laskee." (Ef.4:26)
Äkkipikainen ihminen ja ylikiltti ihminen ovat kaksi ääripäätä. Äkkipikainen päästää vihan valloilleen. Ylikiltti ihminen ei näytä vihaansa, vaan kätkee sen sisäänsä. Onko vihan tunne sallittua?Miten käsitellä vihaa? Minä olen jossain tilanteissa äkkipikainen. Vihan vallassa ihminen ei näe tilannetta oikeassa valossa. Viha ruokkii vihaa. Kun olet vihainen, saat osaksesi vihaa.Minulla on kokemusta siitä mitä seuraa, kun päästää vihan vapaasti valloilleen. Sitä saa jälkikäteen katua katkerasti. Mitä tehdä jos on taipumusta äkkipikaisuuteen? Rukoileminen auttaa. Tilanteesta lähteminen ja esimerkiksi kävely voivat tepsiä. Olen toisaalta joskus liian kiltti. En sano mitään, vaikka joku loukkaisi minua. Kiltin ihmisen on opettava tunnistamaan vihansa. Hän voi myös pyytää apua rukouksessa. Puhuminen jonkun luotettavan ihmisen kanssa auttaa.
Jumalakin tuntee vihaa. Jumala vihaa syntiä ja Hän on oikeudenmukainen. Tämän tähden Jeesuksen uhrikuolema oli välttämätön. Oikeudenmukainen Jumala siirsi rangaistuksen Jeesuksen päälle. Koska Jeesus on kuollut syntiemme tähden, me olemme vapaita. Vihastuminen ei välttämättä itsessään ole syntiä. Maailman väkivalta ja epäoikeudenmukaisuus voivat esimerkiksi vihastuttaa. Jumalakin vihaa näitä asioita. Paavali kirjoittaa seurakunnalleen, että vaikka vihastuisittekin älkää tehkö syntiä. Toisen ihmisen haukkuminen pataluhdaksi on jo syntiä. Riidat pitäisi sopia ennen auringonlaskua. Pitkävihaisuus ja kaunan kantaminen salaa on syntiä. Sanomattakin on selvää, ettei vihan vallassa saa käydä toiseen käsiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti